Jokaisen elämättömän heviolmin pitäisi kuunnella Primal Screamin XTRMNTR; sen jälkeen voidaan ruveta puhutaan raskaista ja ankarista levyistä.
Levy pieksee mennen tullen sanoituksillaan ja musiikillisella peräänantamattomuudellaan kaiken maailman uhriveitsiporukat. 'Tyylilaji' on diskon ja rähinäpunkin äpärä. Ensimmäinen suvantokappale tulee vasta parinkymmenen minuutin kohdalla kun on saatu ensimmäinen saarna rahamulkuista ja hakaristisilmäisistä sioista loppumaan. Mullekin tuottaa vaikeuksia kuunnella levy alusta loppuun. Tulee varmasti olemaan yksi 2000-luvun tärkeimmistä rock-levyistä.
Review: Mike Oldfield – Platinum (1979)
6 tuntia sitten
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti