torstai 2. lokakuuta 2014

Bob Carpenter - Silent Passage 1984

Vaikka yllä lukee vuosilukuna 1984, tämä levy on äänitetty vuosina 1971-73, yritetty julkaista vuonna 74, hyllytetty ja saatu ulos vasta kymmenen vuotta myöhemmin. Artisti tuli vastaan, kun ostin tuon uusimman Uncut-lehden, jonka mukana tulevassa cd-levyssä on miehen biisi.

Bob Carpenterin 'Silent Passage' on yksi levyteollisuuden lukemattomista 'kadonneista levyistä'. Sen julkaisu lykkääntyi ja estyi sopimusteknisistä syistä, vaikka sen tuotantoarvot olivat kohdillaan, hyvät sessiosoittajat ja taustoja laulaa muun muassa Emmylou Harris. Carpenterilla itsellään on raspinen ääni, joka kuulostaa omaltaan. Ehkä levy ei olisi poikinut aivan jättimäistä menestystä, mutta kyllä tälle olisi tilaa löytynyt 70-luvun puolessa välissä.

Carpenter oli kanadalainen monen muun 70-luvun mielenkiintoisen folkkarin tavoin. Hänet huomioitiin vuoden 1970 Rollin Stone-lehdessä jossa hän ilmoitti alkavansa levyttää Warnerin Repriselle. Levyn tuotanto on aikansa hyvään tyyliin hyvin riisuttua, orkestraatioita on vain hillitysti. Pääosassa Carpenterin erakoituneet laulut, akustiset kitarat ja hienovarainen bändikomppaus. Tähän vähän päälle viulua, urkuja ja pedal-steeliä. Kyllä te tiedätte. Kappaleissa on juuri niitä hienovaraisia koukkuja, jotka tekevät tästä kamasta niin salakavalasti tarttuvaa ja samalla kuuntelua kestävää. Harvoinhan näissä singer-songwriter jutuissa mitään alimman yhteisen nimittäjän yhteislaulua on. Levy kuljeskelee hienovaraisesti folkin ja kantrin välimaastossa ja sen yleisilme on hivenen melankolinen. Mutta sehän kuuluu kantrin kuvaan.

Levyn kohtaloksi koitui siis sopimustekniset kiistat joiden selvittyä laulaja-lauluntekijäkama oli jo poissa muodista ja painetut levyt hävitettiin. Carpenter teki vielä 70-luvun lopussa demoäänityksiä, mutta levy jäi aikanaan julkaisematta. 80-luvun puolessa välissä pieni kanadalainen yhtiö kuitenkin julkaisi sen ja artisti pyydettiin useille alan pikkufestareille, joilla vastaanotto oli positiivinen. Tässä vaiheessa elämää oli kuitenkin kulunut kymmenen vuotta ja Carpenterin musiikintekointo oli hiipunut samaan aikaan löytyneen buddhalaisen uskon myötä. Hän omisti viimeiset kymmenen vuotta elämästään sille ja saatuaan vuonna 1995 aivosyöpä-diagnoosin hän vietti loppuaikansa munkkina luostarissa. Saman vuoden lopulla hän kuoli.

Ei kommentteja: