Levyn ainoa jonkinlaista radiosoittoa saanut kappale oli "Vierivä kivi", joka oli Pepe Laaksosen laulama ja käsialaa. Kyseinen biisi löytyy tältä soololevyltäkin, mutta en jaksa tarkistaa onko versio sama. Jussi Kinnunen soitti bassoa kummallakin levyllä Laaksosen hoitaessa pätevästi jo MAC-yhtyeessäkin hoidetun kitaristin tontin.
Albumi julkaistiin Dingon perustaman Bang Trax-levymerkin kautta, jonka katalogi on hämmentävä sekoitus Tannaa ja sitten kasarin lopun ulkomaille kurkottanutta keskinkertaista tai nykyisin camp-arvoa nauttivaa "kansainvälisen tason" musiikkia. Siellä seassa eestiläinen vanhan ajan tanssimusaa soittanut Modern Fox ja Pienten miesten debyytti. Tuotannosta Veli kuu ei jää kiinni, sillä sillä pallilla istui T.T. Oksala ja kansikuvat teki aikansa valokuvauksen rokkistara Riipinen. Oksalan lahjana rummut soivat pinnassa, piti tätä sitten hyvänä tai huonona asiana.
Eikä Veli kuu olekaan mitenkään huono albumi (joskaan ei erityisen mieleen jääväkään). Laaksosen ääni on perusmiellyttävä edukettusosastolla. Muutama biisi on oikeasti aika hyvä (esim. Elämän tanssi, Taivaaseen, Vierivä kivi) ja jossain toisessa rinnakkaisuudessa olisivat voineet olla kasarin lopun radiosoitossa.
Ehkä levyllä on himpan verran sellainen "muusikko tekee soololevyn" henki ja kyllähän Laaksonen taisi klassisesta Dingo-porukasta se taitavin ja monipuolisin muusikko olla. Ilmeisesti levyn teon aikana hän toimi myös studiomuusikkona. Basismista on levyllä jäänteenä Kinnusen ja ilmeisesti Jippo-veljen soittamat tavallista erottuvammat rytmiset setit ja vaihdot biiseissä.
Ehkä yksi syy soolouran urattomuuteen oli, että Laaksonen ei kai koonnut mitään pysyvää kokoonpanoa ja sellaista tavoitteellista meininkiä. Tätä pyörii nyt kirppareilla ja kandee korjata muutamalla eurolla talteen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti