Lukion lopussa olin jo innostunut kovasti musasta, mutta se tuntui väsähtäneen brittiosaston kohdalta täysin. Niihin aikoihin radiosta tuli tämä biisi, mikä tuntui herättävän musiikin uudelleen eloon. Nimibiisin lisäksi tältä cd-singleltä/ep:ltä löytyy muutama muukin hyvä biisi; mm. Totally Confused ja MTV Makes Me Wanna Smoke Crack, josta tuli joku college-hymni.. Mutta tässä on Beastie Boysin ohella samaa musikaalista anarkiaa, mikä piristi tuolloin.
Levyarvio: Jack O’ The Clock – Portraits (2025)
19 tuntia sitten
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti