Poptori Oy on levyineen osunut varmasti jokaisen silmään halpahalleissa ja turuilla. Jos koko homma näyttää oudolla tavalla tutulta, niin syitä ei tarvitse kaivaa yhtiön johtaja Erkki Puumalaista syvemmältä. Puumalainen oli toisena osapuolena 70-80-luvulla JP-musiikki yhtiössä, jonka huoltoasemilla myytäviä jäljitelmäversiokasetteja on täällä sivuttu useammankin kerran.
Poptorin idea on huoltsikkajäljitelmiin verrattuna vielä kierompi; artisti levyttää uudestaan versiot aikaisemmista hiteistään. Nyt ei myöskään haeta mitään 'uutta taiteellista kulmaa', vaan kappaleet yritetään esittää kuten alkuperäisversiot, tällä kertaa toki pienemmillä orkestraatioilla ja niin edelleen.
Yhtiön artistikatras on kieltämättä vaikuttava. Sieltä löytyy Dannyjen ja Berittien lisäksi Pelle Miljoonoja ja osa levytyksistä taitaa sisältää ihan uuttakin musiikkia. Poptorin juttu on painaa myyntihinta alle kuuden euron. Eli jauhelihaahan tässä myydään. Myyntimäärät ovat yhtiön omien puheiden mukaan myös aikamoisia.
Silti konsepti artistista vanhojen biisiensä kimpussa on kieltämättä mielenkiintoinen. Entisajan schlager- ja iskelmälaulajathan toisinaan kieltämättä palasivat uransa aikana levyttämään niistä 'uusia' versioita rikkonaisille pitkäsoitoilleen. Ja voihan joskus vuodet parantaa artistia. Pellen tapauksessa tosin mitään musikaalista kehitystä ei ole tainnut alkupisteen jä tämän päivän välissä tapahtua.
Tässä mielessä tanssilavat jättänyt Taiska on aika mielenkiintoinen. Hänen äänensä on toki kadottanut sen 'Mombasan' naivin nuoruuden, mutta muuten tämä rouvahan laulaa yllättävän hyvin. Taiska, eli Hannele Kauppinen (os. Suominen) jätti keikkailun 1986 hänen päästyään teatterikorkeakoulun ohjaajalinjalle. Hän on asunut käsittääkseni Lapin suunnalla. Taiskaa pidetään vähän sellaisena isompana tähdenlentona, joka on toki pakollista kauraa Finnhitseissä.
Hitit-levyllä hän siis uudelleensuorittaa kahdeksan vuotta, mutta vain neljä pitkäsoittoa sisältäneen uransa tunnetuimmat kappaleet. Taiska muistetaan varmasti parhaiten sen Keihäs-matkamainoksen lisäksi 'Haltin häät' biisistä. Levyn orkesteri hoitaa homman virkamiesmäisesti. Rytmiryhmänä on varmaan Suomen tuotteliain sessio-kaksikko Harri Rantala/Anssi Nykänen, sovituksista vastaa Petri Kokko. Kaikki toimii ihan ookoo, eikä levy aiheuta juurikaan myötähäpeän hetkiä. Ehkä enemmän pään raaputuksia 'Miksi?', mutta ehkä tässä artisti saa sentään myös rahaa? Taiska ei itselleni ole hirveän tuttu, mutta 'Milloin etsit lastasi' hänen viimeiseltä uutta musiikkia sisältäneeltä pitkäsoitolta 'Oma tie' (1982) oli yllättävän kova. Haluaisin kuulla alkuperäisen version tämän perusteella tästä hyvin korkea-oktaanisesta kantaa ottavasta jytäbiisistä. Kuuntelin biisin ainakin viisi kertaa putkeen. Etenkin, kun paljastui kappaleen olevan Hannele Suomisen käsialaa, eli siis Taiskan ihan itsensä tekemää musaa.
Elikkäs elikkäs. Tätähän pitää metsästellä vähän lisää, kun virkamiesmäiset uusintaversiotkin herättivät näin suuren mielenkiinnon.
Review: Mike Oldfield – The Killing Fields (1984)
1 tunti sitten
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti