Rollins Band - Low Self Opinion 1992

Sain juuri loppuun 'Spray Paint the Walls' kirjan, joka kertoo aika ikonisesta hardcore-bändi Black Flagista. Sitä on tullut vuosien varrella jonkin verran kuunneltua, mutta se ei ole ikinä tehnyt niin suurta vaikutusta, kuin sen historiallinen ja asenteellinen arvo vaatisivat. Flagin musa lähti lopussa ajelehtimaan ehkä turhankin paljon ja yhtyeen neljä eri laulajaa jakavat varmasti jokainen mielipiteitä. Puhumattakaan tästä äskettäin tapahtuneesta reunion yritelmälstä, tai siis sen farssista. Eikä ensimmäistä kertaa. Suurin ongelmahan tuossa on ollut tietysti pääjehukitaristi Gregg Ginn ja hänen heikot ihmissuhdekyvyt.

Rollins ei ole oma suosikkini yhtyeen laulajista, eikä myöskään bändin levytykset hänen ajaltaan. Laulaja itse on dissannut myöhemmin panostaan yhtyeessä väittäen olleensa ainoastaan laulajana ollut fani, joka teki mitä (Ginn) käskettiin. Näin asia nyt tuskin oli.
Yhtyeen loppuaikana ja myöhemmin hänestä on tullut suosittu puhuja (etenkin Bush-nuoremman kauden aikana oli tunnettu räksyttäjä) .Vuonna 1987, heti Black Flagin hajoamisen jälkeen perustettu Rollins Band saavutti keskikastin kaupallista suosiotakin. Sitä Black Flag:kin olisi uljaasta luolissa kiertämisestä huolimatta halunnut. Rollins Bandin kokoonpano eli ja muuttui koko olemassa olonsa ajan, kerran totaalisestikin.

Tässä Rollins Band esittelee tätä 90-luvun alussa pinnalla ollutta funk-vaikutteista heviä. Muistan, kun näin tämän videon ihailleeni tuota basistin asennetta vetää vain kahdella kielellä. Eikä tämä biisi nyt toivoton ole.