Miehen oma tausta musiikkielektroniikan alalle siirtymiseen oli hivenen erikoinen; Roger Mayer työskenteli 60-luvun puolessa välissä Brittien amiraliteetin palveluksessa kehittäen vedenalaisia kuuntelu- ja jäljityslaitteita. Osaston insinöörejä kehotettiin myös vapaa-ajan harrastustensa puolella tutkiskelemaan erilaisia akustisia laitteita ja musiikinystävä Mayer rupesi perehtymään aikansa muotilaitteeseen - sähkökitaraan ja sen tekniikkaan.
Harrastus rupesi muuttumaan entistä vakavammaksi ja pian Mayer rakensi omatekemiä efektilaitteita (etupäässä boostereita), joita käytti muun muassa Yardbirds Olympic studioilla. Hänen uransa suurin käänne tapahtui Soho-klubilla, missä Jimi Hendrix niminen artisti oli yhtyeineen keikalla. Äkättyään Mayerin Hendrix alkoi kuulustella miestä Yardbirdsien boostatun kitarasoundin saloista. Viikkoa myöhemmin Mayer oli jo Hendrixin mukana luottomiehenä studiossa rakentaen tälle tämän suullisten kuvailujen mukaan efektilaitteita, modasi jo valmiina olevia ja tuunasi artistin stratocastereita. Kaikkien efektien lisäksi Jimin kitarakin oli viimeiseen asti mietitty kielten erityissettejä myöten.
Efektien kohdalla täytyy muistaa, että vielä tässä vaiheessa kaupalliset efektit olivat lapsenkengissään ja usein lastentautisia. Moni aloitteleva tuleva aikansa kitarasankari joutui rakentelemaan ja kolvaamaan omia efektejään, koska sellaisia ei markkinoilla yksinkertaisesti ollut.
Mayer (joka tässä vaiheessa edelleen oli myös laivaston palkkalistoilla) oli erityisen kuuluisa fuzz-säröistään ja niiden modaamisesta, joista Hendrixiä varten rakennettiin oma 'Axis-Fuzz'. Säröjä ja efektejä kolvattiin jopa ottojen välillä vastaamaan artistin mieltymyksiä. Mayerin oma ja kuuluisin keksintö oli kuitenkin 'octavia'-pedaali, joka muodostaa esimerkiksi 'Purple Haze' kappaleessa olennaisen osan biisin soundista. Pedaali tuplasi nuotin octaavin korkeammalta luoden paksumman äänimaiseman. Octavia ei alunperin tullut edes kaupalliseen tuotantoon Mayerin toimesta. Nykyisin sitä ja sen johdannaisia löytyy markkinoilta, vaikka efekti ei niin sanottua peruskauraa olekaan.
Hendrixille kävi niinkuin kävi, mutta Mayerin elektroniikkoura jatkui muun muassa Isley Brothersien, Stevie Wonderin, Bob Marleyn kanssa. Wonderille hän rakensi muiden tekijöiden kanssa oman syntetisaattorin.
Mayer tekee edelleenkin omia efektejään, eikä nykyinen analogi-renessansi ole varmaan ollut miehen liiketoimille ainakaan haitaksi. Häneltä löytyy nykyisin mallistostaan replika jokaisesta takavuosien laitteestaan. Kalliitahan ne muistaakseni ovat.
2 kommenttia:
Apumiehiä.Sam Cutler oli Rolling Stonesien ja Grateful Deadin kiertuemanageri.Kirjassa You Can´t Always Get What You Want pääsee kurkistamaan lähemmin 70-luvun vaihteen lavojen taakse."Loppujen lopuksi Stonesit olivat aika laimeita,todellista hulluutta näki Grateful Deadin takahuoneissa."
Surkea kitaristi ja huono laulaja mutta tekstittäjänä Dylaninkin yli:Robert Hunter.
Lähetä kommentti