Cd-uudelleenjulkaisuissa on usein lisäbiisejä. Megameal xxl-aikakautena moni saattaa mennä halpaan ja luulla, että levykokonaisuuden päälle ympätyt pölykomerosta raahatut paskaotot tai tuhnuiset keikkataltioinnit parantaisivat levykokonaisuutta. Karmein esimerkki on Ramones, jonka 30-minuuttisten tarkoin mietittyjen pop-punk pläjäysten päälle heitetään tunti vielä jotain muuta. Cd-aikakautena nuo biisit vielä soivat suoraan levyn perään. Onneksi ämppäreinä nuo turhat voi heittää veke.
Pikaisesti ajatellen tulee mieleen vain pari levyä, missä noita lisämateriaaleja kuuntelee mielellään. Stoogesin kaksi ekaa ja Kari Peitsamon 'Vedestä nousee kasvi' ja 'Karin kolmas'.
Aika näyttää muutenkin mitä tapahtuu. LP-kokonaisuushan on muutoksen alla, kun yksittäisten biisien lataus alkaa olla taas yleisintä. Ei sinänsä mitään uutta auringon alla. Vastahan 70-luvun lopussa lp ohitti myynneissä singlen.
Review: Mike Oldfield – Platinum (1979)
9 tuntia sitten
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti