"I'll Fly the Aeroplane and You'll Play For Us Today". Tällä arabi-englannin lainilla alkaa levy. Musiikki käynnistyy urku-dronella johon yhtyvät hiljalleen basso, etniset perkussiot, rummut ja kaksoiskitarat.Agitation Free perustettiin Berliinissä 60-luvun lopussa ja sillä on runsaasti yhteyksiä muihin 'berliinin koulukunnan' bändeihin ja artisteihin, kuten Tangerine Dreamiin, Ash Ra Tempeliin ja Klaus Schulzeen. Yhtyeen tarkoituksena oli alunperin soittaa jazz-henkistä jamirokkia, mutta onneksi bändi sai hommansa sitä geneeristä jamipaskaa parempaan liitoon.
Malesch-levyn syntyyn vaikutti yhtyeen soittomatka Lähi-Itään, johon se sai tuen Goethe Instituutilta. Matka suuntautui Egyptiin, Kreikkaan ja Kyprokselle, joissa tehtyjä kenttä-äänityksiä oli mukana levylläkin. Samana vuonna bändi esiintyi vielä Münchenin olympiakisoissakin.
Maleschia tai koko Agitation Freetä on vähän vaikea verrata tai kuvailla toisiin bändeihin. Yhtyeen musiikissa oli tiettyjä elementtejä kahdella kitaralla operoivista amerikan esikuvista Grateful Deadista ja Allman Brothersista, mutta toisaalta myös etnisestä musiikista. Ja kosmisesta. Kaikulaitteita käytettiin runsaasti saaden mukaan sen kosmisen huokauksen ja kosketinsoittaja Michael Hoenig (myöhemmin tunnettu mm. Baldurs Gate pc-pelin erinomaisesta musiikkiraidasta!) kuorruttaa yhtyeen jamimusaa pyörryttävän hienosti.
Yhtye julkaisi uransa vain kolme levyä, joista viimeinen Last ilmestyi vielä postuumisti yhtyeen jo lopetettua. Bändi jää jostain syystä usein asianharrastajilta name-droppaamatta, mutta lukeutuu eittämättä tämän genren parhaimmistoon.
Agitation Freen jälkeen Hoenig julkaisi erinomaisen elektronisen soololevyn ja lähti Los Angelesiin elokuvasäveltäjäksi vaihtelevalla menestyksellä. Toinen kitaristeista Lutz Ulbrich soitti Ash Ra Tempelissä, Ashrassa ja Nicon kumppanina.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti