Merrell Fankhauser - Maui 1988

Tämä levy ja sen kappaleet on oikeasti äänitetty vuosina 1972 ja 1974, mutta se julkaistiin vasta 88. Alunperin keski-lännestä lähtöisin oleva Merrell Fankhauser oli 70-luvun alussa jo vanha tekijä musiikkiskenessä; ensimmäiset surf-bändit olivat jo 60-luvun alussa ja vanhoja soittokavereita löytyi mm. myöhemmästä Beefheartin Macig Bandista.

Fankhauser pääsi nauttimaan suursuosiota MU-yhtyeensä kanssa, joka sai suuren radio-hitin. Samoihin aikoihin hän muutti asumaan Havaijille Mauin saarelle, koska MU-nimenä ei ollut tietenkään sattumaa, vaan viittaus myyttiseen kadonneeseen mantereeseen. Mauilla oli tietenkin pakko olla joku yhteys tuohon mantereeseen, sen sanoo nimikin.
70-luvun alun Havaiji olikin pakopaikka monelle alkuperäisen Länsirannikko-skenen hahmolle. Lämpimässä meri-ilmassa unelma uudesta maailmasta eli vielä hetken sen ollessa Yhdysvaltain mantereella jo puutunut nistien, roistojen ja myöhään mukaan hypänneiden häviäjien realismiksi astrologisine horoskooppeineen (katso elokuva Taksikuski).
Havaijilla vaikutti myös monia entisten muusikoiden liikkeitä mukaanlukien hämärä Yahowa-liike. Jotain hippiajan jälkeisestä tyhjyydestä ja itsensä etsimisestä kertoo sekin, että yksi MU-yhtyeen jäsenistä liittyi saarnaajaksi new-born-christian liikkeeseen ja pahamaineisen pastori Jim Jonesin alkuperäiset kannattajat tulivat alunperin Bay-Arean skenestä.

Fankhauserin Maui-levy on todellakin pakopaikka, tai hippiajan viimeiset henkäykset. Näitä levyjä on toki tullut muitakin vastaan, mutta näissä on aina mukavan surullinen viba, josta pidän. Ehkä se johtuu siitä, että jälkiviisaasti niiden voi väittää olleen kymmenen vuotta myöhässä. Toisaalta psykedeelisen folkin estetiikka oli saanut varttua vuosia rauhassa ja tuotanto muhkeampaa, kuin mihin vuonna 1969 olisi kyetty. Vaikka asia olisikin ollut jo vähän väljähtänyttä.

Sitten viimein levyn musiikkiin.. Fankhauserin soololevy on kaunista, välillä todella kaunista myöhäishippi-folkkia, joka muutama vuosi sitten tuli taas muodikkaaksi. Puumajassa asuneen miehen sanoitukset pursuvat pakoa kaukaiselle paratiisisaarelle. Levyn tuotantoarvotkin ovat tavallista suuremmat, joten mistään 'metsä'-folkista ei voida puhua, vaikka levy itseään viidakosta etsiikin.