Shelley soitti keski-lännessä useissa yhtyeissä, kuuluisimpana Yello Biafran levy-yhtiölle levyttäneessä Crucifucks-bändissä. Täältä Shelleyn matka jatkui New Yorkin Manhattanille, jossa hän asui ja hoiti Thurston Mooren ja Kim Gordonin asuntoa näiden ollessa bändinsä kanssa Euroopan kiertueella.
Sonic Youth kohtasi edellisen rumpalinsa kanssa kaiketi henkilökemiallisia ongelmia ja yhtye pestasi rundilta palattuaan Shelleyn rumpalin pallille ilman koesoittoja.
Tällä pallilla Shelley istuikin yhtyeen nykyiseen hyllylle joutumiseen asti. Toki Shelley on tässä välissä soittanut muissakin proggiksissa, kuten Cat Powerissä, Youthin jäsenten soololevyillä, 'Velvet Goldmine' elokuvan soundtrackin 'Wyllde Ratsissa', I'm Not There-soundtrackissä ja entisen NEU!-miehen Michael Rotherin 'Hallogallossa'.
Steve Shelleyn taustaan uppoava rumputyöskentely on olennainen osa Sonic Youthin soundia, vaikka ei ensimmäisenä sieltä nouse mieleen. Surina, hurina ja riffittely saattaisi hukkua korkeaprofiilisemman rumpalin alle. Tai siis sellaisen, joka yrittäisi väenväkisin. Silti Shelleyn rumpalointia ei voi julistaa tasapaksuksi, vaan tämä soittaa voimakkailla nyansseilla.
Shelley toi patteristoonsa kapuloiksi myös marakasseja ja muita perkussioita, ollen voimakkaana esikuvan kasarin vaihtoehtorumpaleille. Itse kuvailisinkin Shelleytä eräänlaisena 'indien Ringo Starrina'. Ei suuri virtuoosi, mutta juuri oikea tyyppi oikeassa paikassa. Vähäeleisimpiä, mutta silti totaalisen hienoja hetkiä edustaa esimerkiksi kappaleen '100%' rumpubreikki, jonka jälkeen Gordonin monotoninen basso lähtee jauhamaan ja kitarat kirkumaan. Kylmät väreet.
Miehen ja yhtyeen tavaramerkiksi on muodostunut se taidesurinan päälle lyöty käppäinen kapuloiden tahti-isku. Sitten lähtee. Shelleyn matalasta profiilista johtuen häntä ei ole myöskään liiemmin nähty tylsissä rumpalilehdissä eikä sekalaista kannukokoelmaa käyttävää muusikkoa bänditovereidensa kanssa ole nähty soitinmainoksissa. Itse asiassa Sonic Youth on yhtye, jolta on varastettu uran aikana kummallisen paljon gearia. Jossain on jopa esitetty salaliittoteorioita tiedustelupalvelun osuudesta asiaan..
Sonic Youthin tulevaisuus on tosiaan Mooren ja Gordonin eron jälkeen katkolla, mutta toivottavasti ryhmää kuullaan vielä joskus yhdessä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti