Birminghamilainen edelleen toimiva Bolt Thrower luetaan tyylilajinsa valioihin. Tyylilajiksi luetaan death metal, tuo vanhempia 80-luvun lopussa järkyttänyt metallilaji, ennenkuin black metal ajoi oikealta ohi. Miehistö tosin taitaa olla vaihtunut pitkälti kokonaan.
Muistelen, että omankin paikkakunnan uskolliset heviolmit luukuttivat 80-90-luvun taitteessa miltei pelkkää 'dödistä'. Kyseiset tyypit pelasivat myös rankasti roolipelejä (kuten myös itse) ja Warhammer-pikku-ukkoja, mutta en muista ikinä nähneeni levyissä, badgeissa tai selkälipuissa tätä bändiä, Sepulturaa ja Obituarya kylläkin.
Se on sikäli outoa, koska Bolt Throwerin kundit käsittelivät teksteissään Warhammer-aiheita senkin edestä, että saivat luvan käyttää tämän levyn kannessa 'Rogue Trader'-pelin kantta, joka oli Warhammer 40k pikku-ukkopeliä edeltävä puoliroolipeli. Itse levyn nimi on suoraan vuonna 1988 julkaistun Warhammerin taustakirjan nimi. Kyseisen kirjan kovakantinen alkuperäispainos oli pitkään muuten yksi halutuimmista ja hinnakkaimmista eBayssa liikkuneista nörttikamoista.
Ellen muista väärin, niin vanhoissa 'White Dwarf' pelilehdissäkin oli bändin levyn mainoksia ja olikohan jopa niin, että Bolt Throwerilla oli peliä kustantaneen 'Games Workshopin' kanssa sponsorisopimus. Eli jannut saivat ilmaiset pikku-ukot ja pelit. Aika nörttiä!
Itse musiikista nörttiys on melko kaukana, sillä se on ajalleen tyypillistä ryppyotsaista death metallia pitch-sifter laululla ja yhdellä kielellä jauhettuja notkeita riffejä. Sitten tulee se tempon vaihdos ja blast-beattiä. Bolt Throweria on vertailtu myös Napalm Deathiin, josta on muistumana kaiketi selvimmin ne 'grindahtavat' kaoottiset kitarasoolot. Death metal oli aikanaan melko suosittua ja sitä seuranneen bläkärin kanssa varmaan viimeisiä metallin 'suosittuja' lajeja, jotka nojasivat näin vahvasti punk- ja DIY-estettiikkaan. Realm of Chaosta ei voi todellakaan sanoa puleeratuksi metallilevyksi ja nykymittapuulla jopa korttelibänditkin tekisivät hiotumpaa jälkeä.
Tämä nykyhevissä vituttaakin. Tykkään itse metallista enemmän sellaisena Venomin tyylisenä 'hälläväliä' asenteena tai muuten vain käppäisenä kamana. Bolt Thrower kolkuttelee näihinkin suuntiin ihan pätevästi, mutta jostain syystä kuuntelen ja palaan tämän bändin ääreen juuri omien pelinörttijuurieni takia. Enkä silloin aikanaan kuunnellut juurikaan metallia.
Tämä onkin varmaan suurin syy, miksi tätä jaksan. Sillä kyllähän tämä dödis aika pitkälti yhdestä puusta veistettyä kamaa. Tai no, mikäpä hevin tyyli ei sitä olisi?
Bolt Thrower oli aikanaan tyylilajinsa myydyimpiä artisteja Englannissa. Levyn julkaissut Earache Records pisti vuonna 2005 ulos levyn uusintapainoksen eri kannella ja ilman rojalteja bändille.
Year by Year: Best Albums of 1970 – 11-22
5 tuntia sitten
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti