Cumuluksen 'Sirkustirehtöörin pieni sydän' on harvinaisuus, josta ei ole minkäänlaista uusintajulkaisua, levyn kappaleita ei löydy yhtyeen kokoelmilta ja mikä erikoisinta, internet-aikana levystä ei löydy edes yhden yhtä suttuista youtube-rippiä. Levystä saa käytettynä pulittaa sen sata euroa.
Jatkan perinteitä, enkä digitoi tätä Suomen mainion sosialistisen kirjastojärjestelmän toimittamaa vinyyliä, vaan palauten levyn ja kiinnostuneet voivat etsiä sen itse kuunteluunsa.
Cumulus oli suomalainen tai melkein profiloituneemmin suomenruotsalainen folk-bändi, joka toimi 60-luvun lopulta kaiketi 80-luvulle asti. Yhtyeen menestynein laulu on tietysti Tove Janssonin runoon tehty 'Höstvisan', joka nosti yhtyeen suosioon Ruotsissakin.
Yhtyeen jäsenistöstähän löytyi kaksi soolourallaankin menestynyttä muusikkoa; Anki Lindqvist ja tietysti Hector. Jälkimmäinen on jostain syystä aina ollut matalalla profiililla Cumuluksen jäsenyydestä. Tämän levyn jälkeen hän taisikin siirtyä yksinomaan soolouralle. Hector itse varmaan myös pitää tätä harjoitelmana samana vuonna ilmestyneelle, mutta omaan korvaani puhkisoitetulle soololleen 'Herra Mirandokselle'.
Cumulus oli siis yhtye ja tällä levyllä kaikki sen jäsenet ovat sävellysvastuussa. Hector on tosin sanoittanut suurimman osan lauluista. Levy on eräänlainen teema-albumi, jonka yksi teemoista pyörii vähemmän yllättävästi sirkuksen ympärillä. Tätä yhdistellään aikansa maailmanongelmiin, kuten Vietnamin sotaan ja niin edelleen. Tältä kantilta sanoitukset kuulostavat hivenen ajan syömiltä, mutta voiton puolelle jäädään. Rehellisesti sanoen Harma vetäisee tällä levyllä muutaman ehkä komeimman lyriikkansa.
Toinen levyn teema on lapsuus; albumin läpi jokainen yhtyeen jäsen on tehnyt kappaleen nimeltä 'Minun lapsuus' (I-V). Siis kaikki viisi jäsentä. Huimimmillaan levy on silloin, kun se ampaisee painovoimakentästä ulos. 'Maailma Saa Yön Silmilleen', 'Kosminen Hot Dog-Rituaali', 'Sirkuksen Seinillä' (Jukka Ruohomäen syntikoima) ja Ankin levyn lopettava 'Kuulaivan Kirkkaan Luo' mäjäyttävät kehiin sellaiset 'kosmiset folkit', että huhhuh.
Kosminen Hot-Dog rituaali
on elämää, jossa mä kerään
kilometripylväitä, vieraitten ääniä, aamujen tuoksuja
ääniä, sekä astronauttien kuvia
Levyn kappaleet ovat heikoimmillaankin hyvää ookoo tasoa. Soittoapua albumille saatiin puhaltimiin Junnu Aaltoselta, rummut paukuttaa Nappi Ikonen ja kitaraa soittaa Antero Jakoila. Jukka Ruohomäki soittaa ykköspuolen viimeisellä biisillä Kurenniemen legendaarista Dimi-syntikkaa.
Sovituksesta vastaavat Pirjo ja Matti Bergström, joten viisaampi vetää nopeasti johtopäätöksiä levyjen 'Nostalgia' ja 'Herra Mirandos' suuntaan ja näinhän se on. Tosin sillä erolla, että tässä ei ole pelkkä Hector äänessä ja levyä voisi kuvailla 'doupimmaksi Hectoriksi'. Musiikillisesti ja fiiliksellisesti levy pyörii vahvasti The Incredible String Bandin, Nick Draken ja miksei Pekka Strenginkin ympärillä. Ja taitaapa olla Ville Leinonen kuunnellut tätä kovastikin ennen erästä levyä.. Ja miksei täälläkin parin levyn verran käsitelty suomalainen folk-duo Cameo.
Kysymykseen; onko levy eeppisen maineensa veroinen, voisi vastata, että ehkäpä. Parempi tämä koknaisuutena on, kuin Hectorin parikin menestyslevyä. Ihmeellistähän tämä on, ettei tästä ole eikä taida tulla uusintapainosta, vaikka Cumulus kohtuullisen suosittu yhtye aikanaan olikin. Tästäkin on varmasti aikanaan otettu useamman tuhannen levyn painos, mutta ne ovat 'joutuneet' aikansa kulttuurikotien hyllyihin, eikä sieltä matkata oikein koskaan kirpparin hyllylle. Rocket tai Svart voisivat yrittää julkaista uudelleen.
3 kommenttia:
Tämäkin mielenkiintoinen levy löytyy NYT Warnerin arkistprojektin ansiosta Spotifysta.
Tämä on muuten hienoa! Kiitos vinkistä!
Svart Records on julkaissut levyn uudestaan,hieno levy!!!
Lähetä kommentti