Elokuvan soundtrackista liikkuu kaksi eri versiota. Alkuperäinen pääosin klassista musiikkia orkesterin esittämänä ilmestyi samaan aikaan elokuvan kanssa. Tämä Columbian julkaisema versio taas pitää sisällään pääosin Walter Carlosin alkuperäisen syntetisaattoreilla soitetun version. Tai siis Wendy Carlosin, sillä Walter vaihtoi sukupuoltaan.
Walter Carlos nousi suuren yleisön tietoisuuteen 'Switched-On Bach' levyllä, jolla hän soitti klassista musiikkia modulaarisella Moog-syntetisaattorilla. Laitteet olivat luonnollisesti monofonisia (yksiäänisiä), joten kappaleet koottiin usean raidan päällekkäisäänityksillä. Tämä aiheutti pettymyksiä levystä innostuneiden ja henkilöauton verran rahaa laitteistostaan maksaneiden syntetisaattorin ostajien keskuudessa.
Clockwork Orange kuvattiin Englannissa, missä Kurbrick oli ollut 'maanpaossa' Spartacus-elokuvasta lähtien. Kurbrick oli kuullut Carlosin Bach-levyn ja halusi tämän musiikkia seuraavaan elokuvaansa. Ja tämä taas sopi Wendy Carlosille, joka taas fanitti Burgessin kirjaa ja elokuvaohjaajaa.
Näin Carlos siis päätyi tekemään Kurbrickin dystopiaan soundtrackkia.
Musiikkiraita pitää sisällään pääosin Carlosin versioita klassisen musiikin kappaleista. 'Title Music from A Clockwork Orange' on jäätävän kylmä versio Purcellin 'Funeral March of Queen Marysta'. Sen avaavat pahaenteiset ja synkeät analogiset perkussiot ovat jäätävät. 'March From A Clockwork Orangen' Beethovenismi soitettuna vocoderilla ja syntetisaattorilla käyttää hyväkseen klassista 'vieraannuttamisefektiä', eli tuttu kappale soitetaan, mutta kylmällä ja syntetisoidulla tyylillä. Jostain syystä ohjaaja ei kuitenkaan käyttänyt Carlosin musiikkia koko elokuvan ajan, vaan vain osittain.
Elokuva ja soundtrackki ovat toki ansainneet paikkansa länsimaisessa pop-historiassa, mutta sen vaikutus ei jäänyt vain tähän. Punkin jälkimainigeissa rumista englantilaisista kaupungeistaan nousseet uusromattiset ja futuristiset yhtyeet imivät elokuvan musiikki- ja kuvakieltä yhtä ahnaasti, kuin Kraftwerkkia.
Review: Mike Oldfield – Platinum (1979)
2 tuntia sitten
1 kommentti:
Tämä täytyykin laittaa hankintalistalle.
Lähetä kommentti