Blogin kesälomatauko lähestyy vääjäämättömästi ja musiikkikin pysyy kesäisenä.
Sedän vinyylikokoelmasta löytyi aikoinaan Floydin varhainen sinkkukokoelma, jossa tämäkin biisi on.
Syd Barrett kuunteli ennen klassista sekoamistaan non-stoppina Beach Boys nauhoja, eikä Candy and the Currant Bun ole kaukana sieltä. Ehkä astetta punkimmin. Kappale oli alunperin 'Arnold Layne' läpimurtohitin b-puoli ja tiivistää kaikki sinkku-Floydin hienot puolet.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti