Suuressa maailmassa sarjakuvan ja rokin yhdistäminen ei ollut ihan jokapäiväistä. Ehkä syynä oli se, että The Beatles ei tälläistä tehnyt? Tai monikaan muu aikalainen. Nopeasti kelaten tulee mieleen ainoastaan 13th Floor Elevatorsien 'Dr Doom', mutta ei kovinkaan montaa muuta sarjis-vaikutteista biisiä. Niin sanottu UG-sarjakuva pyöri hyvin lähellä rock-kenttää levynkansia myöten (Joplinin Cheap Thrills), mutta silti kukaan ei laulanut esimerkiksi niistä Friikkilän veljeksistä.
Toisin kuin Suomessa.
Vielä 60-luvulla sarjisbiisejä ei juurikaan ollut. Syynä oli todennäköisesti juurikin se Beatles. Sarjakuva taiteenlajina oli pitkälle 80-luvun alkuun asti niin sanottua 'alempaa taidetta', joka perustui yleensä kolmen ruudun vitsiin. Jos bändi pääsi levyttämään ja kaiverruttamaan hengentuotteita kalliille vinyylille, niin ei ehkä haluttu ikuistaa sarjisläppää.
70-luvulle tultaessa koko pop-kentän spektri laajeni huimasti. Koko populaarikultuuri pengottiin ja kyseenalaistettiinkin katosta kellariin ja sarjikset ilmestyivät kappaleiden aiheeksi ihan aikansa ykkösartisteille, kuten Hectorin 'Sarjakuvarock'-biisiin. Hector toki käsitteli aihetta 70-luvun puolenvälin vasemmistolaisittain, mutta Aku Ankka-väki ja muut aikansa sarjishahmot kappaleen hienoine Syd Barretin 'Matilda Mother'-viittauksineen saavat kieltämättä kovaa kyytiä.
Hectror otti kiertueelleen lämppäriksi tamperelaisen Virtanen-yhtyeen, jonka jäsenet Veltto Virtanen ja Mauri 'Moog' Konttinen olivat sarjisfriikkiyden ääripäitä; toinen yliopistohämy, toinen tanpesteri-duunari (tosin diplomi-insinööri). Yhteistä korkkari-fanitus. Virtasen kumpikin jälkeenjäänyt albumi lepäsi vahvasti sarjisteeman varassa. 'Uusi jääkausi uhkaa' jopa sanatarkasti ja kantta myöten. Myös Juice antoi oman sarjisviittauksensa kappeleessaan 'Anne ja Jack'.
70-luvun lopussa punkin ilmestyessä kuvioihin Virtanen oli suuri vaikuttaja ja sen sarjakuvafanaattisuus ei voinut olla vaikuttamatta pikkupoikiin. Sehr Schnellin 'Orja' on alkuosaltaan suoraan Asterixista luettua tekstiä. Tässä kohtaa ei voi olla huomioimatta esimerkiksi Kari Peitsamon ensilevyä, jossa samat aiheet vilisevät ihan peruslyriikkaa myöten (tosin Harun el Pullah ei kunnon muslimina todennäköisesti voinut nautiskella siitä konjakista).
Suomipunkista Vaavin jäsenille ja Siukoselle kolisivat Corto Maltese. Ratsian Jyri Honkavaara taasen oli äärimmäisen kova Marvel-fani ja keräilijä. 'Se'-yhtyeen nimi tuli 60-luvun Teräsmies-lehden tarinasta. Joka tapauksessa itsensä toteuttaminen ja omasta elämästä laulaminen ei enää karsastanut sarjiksia aiheena. Sarjikset ja niiden piirtäminen näyttelivät tärkeää osaa myös liikkeeseen olennaisesti kuuluneissa pienlehdissä.
Koska 70-80-luvun taitteessa kahden tv-kanavan Suomessa sarjikset Korkeajännityksineen olivat se 'alemman luokan' viihdytysmuoto, mihin Jallun ja Kallen (salaa) kera peruskansan vapaaehtoinen sivistys perustui. Tästä syystä sarjis innoittaja ja laulujen aiheena oli todella näkyvä ennen taivaskanavia ja internettiä. Se oli yhteinen nimittäjä, olihan maassa Aku Ankka lehden levikkikin huimat 250 000 kappaletta. Aku Ankan jakso, missä toimitus oli kirjoittanut Akun piesseiden raggareiden autoon 'Yhdistyneet punkkarit ja raggarit' poiki punkkarin kirjoittaman napakan vastineen liikkeen rauhanomaisuudesta ja tarkoitusperistä.
Myöhemmin post-modernistisena aikana sarjakuva on jäänyt pois kuvioista. Ehkä syynä on tosiaan se aiheiden ja populaarimaailman tulva, josta ne aiheet voi blokata. Sarjis laulun aiheena onkin enemmän old-skool tyylikeino, kuin laulua omasta elämästä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti