Harrisburgissa Pennsylvaniassa syntynyt (1948) Glenn Branca muutti opiskelemaan New Yorkiin 1966. Seuraavana vuonna hän vaihtoi Bostonin Emerson Collegeen, joka on edelleen kuuluisa hyvin liberaalista hengestään. Laitos suoltaa Yhdysvaltain itärannikolle suuren määrän niitä postmodernin tekotaiteen tekijöitä.
Bostonissa hän oli perustamassa 'Bastard Theater' ryhmää, joka yhdisteli taidemusiikkia ja teatteria. Branca ehti tämän jälkeen käydä mimmin perässä Englannissakin, ennenkuin palautti itsensä New Yorkiin vuonna 1976.
Kaupungissa Branca 'liittyi' liikkeeseen, josta hänet edelleen parhaiten muistetaan; New Yorkin 'No-Wave'een. Theoretical Girlsin kautta Guitar Trion noiseen ja 1980-luvun alun lyhyiden kitarateosten tekoon johti lopulta tämän kokoelman kitarateoksiin.
Alkuaikojen orkesteri piti sisällään aika nimekkäitä oppipoikia; Sonic Youthin Thurston Moore ja Lee Ranaldo. Helmetin Page Hamilton ja useita Swansin jäseniä. Brancan vaikutus on selvästi havaittavissa ensin mainitun Sonic Youthin musiikissa. Teokset ovat monotonisia, dronemaisia, kakofonian ja harmonioiden kyllästämiä 10+ soittajien soittamia kitarasinfonioita. Osa biiseistä on aika pitkälti huminaa, toiset taas hypnoottista minimalistista kuvioita toistavia teoksia. Mitään metalliseinää ei pystytetä, vaan sointi kirskahteluineen on loppujen lopuksi aika lämpimän kuuloinen.
Tämä kokoelma ei Brancaa seuranneille tuo mitään uutta, mutta kaltaiselleni noviisille se on hyvä levy aloittaa tutustuminen tähän mielenkiintoiseen artistiin.
Review: Genesis – The Lamb Lies Down On Broadway (1974)
2 tuntia sitten
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti