Piffin (punk in finland) filosofointi-sivuilla oli ketju, jossa lueteltiin 'eniten paskiintuneita bändejä'.Oma suosikkini olisi Santana.
Ai miksikö? No, ehkä siksi, että miehen mainos sattuu nyt tällä hetkellä näkymään jokaisella Helsingin bussipysäkillä hänen kesäisen konserttinsa takia (liput alkaen 68 euroa). Eihän noita lippuja tavallisille ihmisille ole tarkoitettu, vaan firmojen liikelahjoiksi. Lisänostetta tuo tietenkin se, että jokainen 30+ vuotias merkonomi muistaa edelleen miehen 2000-luvun paluu-hitit. Tuttu TV:stä.
Mutta mutta. Santana oli loistonsa päivinä aika helvetin kova bändi. Yhtye latino-kitaristineen kuului San Fransiscon toisen aallon yhtyeisiin, joiden kohtalona oli parempi kaupallinen menestys, kuin ensimmäisen aallon bändeillä, saatikka pioneereilla. CCR, Steppenwolf ja Santana. Jokaisella on kontollaan kiistämättömiä musiikillisia meriittejä, mutta lopulta myös luisuminen aivan totaaliseen paskaan.
Alunperin 1967 perustettu Carlos Santana Blues Band lyhensi nimensä pelkäksi Santanaksi. Miksi bändi nimettiin Santanaksi, eikä laulaja-urkurin mukaan Greg Rolieksi? Koska Santana kuulostaa paremmalta.
Hivenen tylsähkö latino-blues vaihtui 1969 astetta tulisemmaksi bändin julkaistessa ensi-albuminsa. Manageri Bill Graham sai maaniteltua ja rukoiltua Woodstockin festivaali-järjestäjät ottamaan tuntemattoman ensilevyn julkaisseen bändin esiintymään kekkereihin. Santana räjäytti potin ollen yksi festareiden kohokohdista. Tästä seurasi kaksi latino-rockin klassikkoa 'Abraxas' ja teini-kitaraihme Neal Schonilla täydennetty 'III'.
Neljännellä 'Caravaniserailla' bändi alkoi rakoilemaan ja miehistö vaihtumaan. Hivenen myöhemmin Carlos Santana olikin sooloartisti. Pari ensimmäistä soololevyä oli ihan pätevää kamaa. Sitten alkoi jyrkkenevä alamäki Santanan sotkiessä itseään Devatip nimellä hindulaiseen uskoon ja sen julistamiseen + tylsiin fuusiolevyihin. Vähän ajan päästä musiikki oli aika juustoista kitaran vingutusta tuottaen sellaisia kyseenalaisia klassikoita kuin vaikka 'Europa (Earth's Cry Heaven's Smile)..
No, itse maestro lähti seilaamaan juustomerelle, mutta mitä tekivät bändikaverit? No perustivat Journeyn.. Ja se bändihän vasta tekikin rikoksia musiikkia vastaan. Gregg Rolie ja Neal Schon perustivat yhtyeen alunperin soittamaan fuusio-rockkia. Pari ekaa levyä menikin sinnepäin, mutta sitten alkoi luisu kohti synkintä AOR:ää, jonka yhtenä mestareista yhtyettä edelleenkin pidetään.
Eli Santana yhtyeenä on tehnyt tuplana aika pahat temput.
Pistetään kuitenkin loiston päiviä:
1 kommentti:
Melkoisen yksipuolista analyysiä,Santana on tehnyt monipuolisia levyjä vuosien saatossa toisin kuin monet median ylistämät artistit kuten rolling stones.
Mies soittaa edelleekin loistavalla tatsilla ja tyylitajulla.
Lähetä kommentti