Yle Teemalta tuli mielenkiintoinen ohjelmasarja elokuvamusiikista. Innostuin itsekin aiheesta ja pistämpä jotain ajatuksia tänne.MusiikkiELOKUVA on kai käsitettävä niin, että siinä pitää olla myös jonkinnäköinen JUONIrakenne.
Sellaiseksi ei siis kelpaa esim. Led Zeppelinin älytön ja korni The Song Remains the Same. Eikä myöskään Pink Floydin runollinen Live at Pompeii (The Wall sitävastoin on musiikkielokuva). Se, että onko esimerkiksi Frank Zappan 200 Motelsissa juonta, jää katsojan itsensä päätettäväksi..
Jos taas rypistää otsaansa, niin sananmukaisin musiikkielokuva on varmaan filmi, jossa kuvataan musiikin tekemistä? Tälläisiä (hyviä) on viime aikoina tullut katsottua Ian Curtisista kertova ihmissuhdedraama Closer ja Richie Havensistä kertova La Bamba. Jälkimmäinen näistä on hivenen kevyempi, mutta ihan mukiinmenevä pätkä.
Oma lukunsa on tietysti nuorten artistien 'omaelämänkerralliset' filmit, joista loistavina(?) esimerkkeinä voisi mainita Britney Spearsin Crossroadsin tai Mariah Careyn Glitter. Esimerkkejä miten pihalla ihminen voi olla.
Toisaalta musiikkileffassa saattavat kappaleet olla oikein hienosti sidottu juonenkuljetukseen kuten Eminemin yllättävän hyvässä 8milesissä, Princen Purple Rainissa tai The Whon musiikin siivittämässä Quadropheniassa. Kiusallisia tunteita musanatsissa herättävä High-Fidelity pelaa myös vahvasti tällä teemalla.
Oma lukunsa on elokuvamusikaalit, joista yksi parhaista on sateenkaarinallejen suosikki Ihmemaa Oz. Sopivassa tilanteessa alkavia yhteislauluja esittelee myös kiero Wicker Man, joka pelotti lapsenuskoiselta pikkupojalta yöunet. Odottelen edelleenkin Flaming Lipsien joulumusikaalia.
Musiikkiraita?
Easy Rider yhdisteli musiikkiraidassaan aikansa hard-rockia ja folkkia. Leffa nosti prätkä-anthemiksi sellaisenkin kappaleen, kuin Born to be Wild. Mitä olisivat Sergio Leonen westernit ilman Ennio Morriconen musiikkeja? Kohtaukset kuulemma kuvattiinkin musiikin soidessa taustalla. Entä Ilmestyskirja nyt? Kaurismäen iskelmäraidat? Viimeksi mainitut eivät sananmukaisesti ole musiikkielokuvia, mutta jos niiden maagista ääniraitaa ei olisi ollut elokuvat olisivat aika torsoja.
Summasummarum; elokuvan alkuajoista saakka liikkuvan kuvan rytmi on halunnut kaverikseen musiikkia. Aluksi sitä soitettiin orkesterimontusta, nykyään teatterin seiniltä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti