Jos jotain positiivista voi seurata artistin kuolemasta, on se uusintapainokset kauan kadoksissa olleista levyistä.Kirkan elinaikana näitä alkuaikojen levyjä tuskin olisi julkaistu uudestaan. Syitä voi arvailla; oma veikkaukseni on, ettei Kirka olisi saanut penniäkään näistä 70-luvun alun levysopimuksien takia.
Suru voidaan siis pyyhkiä silmistä pois ja vaihtaa kanavaa. Kirka seilasi uransa aikana varmaan kaikki musiikin tyylisuunnat läpi. Mitään Tapani Kansan tyylistä myötähäpeää ei kuitenkaan tarvitse tuntea; äijä veti rokin ja soulin sielukkaasti. Biisejä hän ei tehnyt, joten tämäkin 1972 julkaistu levy on sekoitus käännösbiisejä ja Tasavallan Presidentin miehistön tekemiä kappaleita. Niin, Tolonen ja co. soittaa puolella levystä. Toinen puoli bändistä on Pepe & Paradise. Useimmat käännökset ovat asiallisia ja pari Pressan miesten biisiä on oikein hyviä. Tankerollahan Kirkakin englantia veti ja heiluu siinä rajalla häiritseekö. Toinen puoli biiseistä on suomeksi.
Kirka ei oikein täydellistä levykokonaisuutta saanut ikinä aikaan, mutta kyllä tätä mieluusti kuuntelee. Seuraavana vuonna ilmestynyt 'Rautaa ja kettinkiä' nojasi enemmän Alice Cooperin ja muiden jytään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti