Klassikko-osastoa, kun halvalla sai. Nimibiisi ja 'The Boys Are Back In Town' ovat tietysti kaikille tuttuja. Muutenkin levy oli positiivinen yllätys. Bändi oli tässä vaiheessa siirtynyt kahteen leadkitaristiin ja Scott Gorham ja Brian Robertson olivat oikeat kaverit tähän hommaan. Riffit pamautetaan militantin tarkasti ja vähäiset soolot ja duaalisoolot ovat tällä kertaa hyviä ja perusteltuja. Tätähän ei yleisesti hevissä tai hard-rockissa voi sanoa.Tunnistettava Lauluääni on instrumentti, joka erottaa tusina-artistin tekijästä. Phil Lynotilta sellainen löytyi. Muutenkin hänen rytmityksiään voisi verrata funkkiin.. jos ei kuitenkaan voi. Brasilialaisverta kuitenkin. Jos Lynotin notkean tukkoisen äänen korvaisi Glenilla, riffit sopisivat Danzigin ekalle levylle. Tarkkaan on kuunneltu.
Ylläolevasta johtuen ei voi kuin ihmetellä, miksi bändi kiertää taas maailmalla. Sama kuin Motörheadin rivijannut rupeaisivat rundaamaan rivijannujen varamiesten kanssa Lemmyn tulevan poismenon jälkeen.*
* Phil Lynot kuoli 4.1.1986 alkoholin ja huumeiden aiheuttamiin sisäelinongelmiin
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti