Vaaleanpunainen taisi olla suosittu väri 80-luvun Porissa? Vaaleanpunaiset varpaankynnet? Majatalo?Jarkko Eve on artisti, joka on tavallaan ollut väärässä paikassa väärään aikaan. Mies on eittämättä ihan pätevä biisintekijä, eikä lauluäänessäkään ole valittamista.
Tällä 1985 julkaistulla 'pori-levylläkään' ei sinällään ole mitään vikaa ja se myös möi ilmestyessään kultaa. 'Pori-levyllä' tarkoitetan sitä 80-luvun hetken aaltoa, jolloin tuosta kaupungista ponnisti föönattujen tukkien, pöyhkeiden syntikoiden ja sifonkihuivisten maailmantuskan sotureiden aalto. Siinä genressä tämä levy sijoittuu ihan sinne kärkipäähän.
Even ongelma oli kuitenkin se, että hänet muistetaan edelleen Dingo-yhtyeen basistina vuosilta 1983-84. Eve erosi Dingosta juuri kuuluisuuden kynnyksellä, mutta ei voinut silti välttyä yhtyeen varjolta tai siihen vertaamiselta. Vaikka Eve onkin laulajana ja ehkä tekstittäjänäkin Neumannia parempi. (Neumannin aallonpohjasta kertoo jotain sekin, että hän joutui lyöttäytymään taas yhteen Even kanssa 'Dingo' nimikkeen alle 2000-luvulla..)
Tämä Even debyytti on siis oikein pätevä pateettinen 80-luvun puolenvälin suomi-rock levy. Levyn tuottajanakin oli Dingon klassikot äänittänyt Dan Tigerstedt.
Kaikua ei ole säästelty, välillä se suurinpiirtein pursuaa ulos kaiuttimista. Musiikki on sellaista rokkaavampaa.. Dingoa. Ehkä tämä ei ulkomaisella kuuntelijalla, tai nykyteinillä liikauttaisi viisaria ollenkaan, mutta tälläinen Hittimittarit nähnyt vanha paska saa jonkinlaista mielihyvää tästä levystä.
2 kommenttia:
Meikäläiselle "porirock" on tarkoittanut lähinnä Circlejä, Magyar Posseja, Kuusumun Profeettoja sun muita, joihin liittyvät Lehtisalo ja Rättö jollain tasolla. Tämä 80-luvun porirock on jäänyt meikäläisellä kokonaan väliin, joten kai sitä tätä ja Dingoa voisi joskus kokeilla. Ihan vain sen takia, että asun Porissa tällä hetkellä...
Rebel Yell! :)
Lähetä kommentti