Jos joku blogia vähemmän seurannut ei ole huomannut, niin kirjoittajalla on ollut vakava ja pitkäaikainen fiksaatio 60-80-luvun saksalaiseen musiikkiin.Kraftwerk on aina ollut vähän sellainen valttikortti, minkä voi vetää taskusta ja jonka ainutlaatuisuuden lähes jokainen vakavasti otettava musiikin kuuntelija tunnustaa.
Yhtyeen musiikki ei kuitenkaan myöhemmin ole ollut varsinaisesti ns. 'krautrock'-tyylistä, vaan sen ansiot ovat levänneet siinä kiillotetussa, ytimekkäässä ja koneellisessa mutta samalla sympaattisessa ilmaisussa.
Mutta mutta; yhtyeellä on myös vahvat krautrock-juuret, joista ehkä viimeisin tyylipuhdas esimerkki on tämä kolmas levy (vuonna 1969 julkaistu Tone Float ei ole vielä Kraftwerk nimellä), joka on kaksikon, Kling Klang-studion ja tuottaja Conny Plankin yhteistyön tulos. Ralf und Florian pitää sisällään kaikki ne elementit, jotka tekivät seuraavasta Autobahnista menestyslevyn. Itse asiassa myös tämä oli jo kohtalainen menestys Saksassa.
Jos pistäisi tämän, Harmonian tai Clusterin levyn soimaan, musiikki voisi olla mitä tahansa noista Düsseldorfin yhtyeistä. Motorista rytmiä. Kristallinkirkkaita perkussiivisia soittimia. Yksinkertaisia melodioita. Vocoder laulua. Helvetin hienoa musiikkia.
Tämä oli levy, jolla ns. 'kraftwerk-soundi' syntyi. Rytmitys ei ole kuitenkaan vielä niin militantin tarkkaa, kuin myöhemmillä albumeilla. Seuraava Autobahn sitten realisoi tyylin. Nimibiisiä lukuunottamattahan se on miltei samanlainen levy. Mukana oli tosin jo kahden toisenkin jäsenen panos.
Tämä levy kahden edeltäjänsä kanssa ei mahtunut yhtyeen uusiin remastereihin, mutta jostain ihmeen syystä sen cd-versio löytyi kirjastosta. Eli tämäkin on taas julkaistu!
1 kommentti:
Olen ilmeisen ei-kartalla koska tämäkin on jäänyt hämärän peittoon. Mutta tilasin.
Lähetä kommentti