Temple on vähemmän tunnettuja krautrock-termin alle niputettuja yhtyeitä, mutta ehdottomasti tutustuminen arvoinen. Yhtyeen nimetön albumi jäi bändin ainokaiseksi ja soittajien edesottamuksista ennen ja jälkeen bändin on hyvin vähän tietoa. Kosketinsoittaja 'Zeus' B. Heldt oli aikaisemmin Birth Control-yhtyeessä ja laulajatar Pauline miltei tuntemattomassa Cozmic Corridorissa.70-luvun jälkipuoliskolla ilmestyneen levyn musiikillinen teema saattaisi olla jonkinnäköinen gootti-rock tai proge, vaikka tässä vaiheessa sellaista ei vielä tunnettukaan. Kahdella kitaristilla operoinut yhtye kuulostaa toisinaan myös hyvin paljon Televisionin tai miksei myös tulevan PiL:n tyyliseltä uuden aallon diskanttipiiskaukselta ja nytkytykseltä. Toisaalta hammondit, mini-moogit ja mellotronit tuovat soundiin myös sitä esoteerista kulmaa.
Bändissä oli sekä mies että naislaulaja, joista jälkimmäistä olisi kuullut mielellään enemmänkin. 'Poseidon' nimen taakse kätkeytyvä dramaattinen miesääni laulaa kohtalokkaat osuudet, kun taas Pauline Fund lausuu ja laulaa ne ..hmm kosmiset osuudet. Mainio esimerkki tästä on 'Leaves Are Falling/Black Light' kaksoiskappale. Katse valuu kohti oman navan keskustaa ja ympärillä on mustaa valoa. 'Age of Ages' kohisevine symbaaleineen ja mellotron huokauksineen on eteerisintä krauttia, mitä vähään aikaan on kuunnellut. Mieleen hiipii kieltämättä Aphrodite's Childin 666:sen hämyisimmät osat. Tämän jälkeen tuleva 'Ship on Fire' Bauhausmaisine lauluineen palauttaa taas mieleen, miksi saksalaiset ovat tosikkomaisimmillaan aika viihdyttäviä.
Parin vuoden takaisessa haastattelussa kysyttiin Jex Thoth-yhtyeen kitaristisäveltäjältä Halloweenin soittolistaa. Hän mainitsi ensimmäiseksi Templen.
Hyvä levy!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti