Otetaan taas Julian Copen levy, koska artisti on suomessa kaikesta huolimatta jokseenkin tuntematon ja ansaitsee mielestäni jokaisen tässä blogissakin pistäytyvän huomion.
Edellisessä kirjoituksessa oli aiheena Copen aikalainen Chrissie Hynde, joka on URANSA aikana ehtinyt nauttimaan valtavirran suosiota - mutta luopunut samalla myös jostain. Cope taas on jonkin näköinen nykyajan Bowie, joka pitää huolen siitä, että uudistuu jatkuvasti. Eihän miehellä ole nykyään edes levytyssopimusta, vaan julkaisee levynsä nettisaittin kautta.
Interpreter on albumi, jota voisi suositella henkilölle, joka juuri on tutustumassa hänen musiikkiinsa.
Itse taiteilija ei ole tyytyväinen levyn puleerattuun soundiin, mutta tällä albumilla on kaikki oleellinen, mitä hänen musiikissaan on. Hyviä kappaleita, yllättäviä juttuja ja hyvät taustamiehet. Tässä vaiheessa hänen ykkösavustajansa oli Thighpaulsandra, jonka syntetisaattorimoduulien läpi annettiin levylle sen lopullinen silaus. Mies on myös vastuussa levyn orkestraatioista.
Levy tehtiin 20 Mothersin jälkeen ja tarkoitus oli saada julkaisu pitkästä aikaa myös yhdysvaltalaisille faneille. Biisimateriaali pysyttelee psykedeelisessä popissa. Koko levyn yleisilme paasaavimmillaankin on leikkisä. Syntikoita ja oopperasopraanoa yhdistelevä 's.p.a.c.e.r.o.c.k. With Me' on yksi hassuimmista kappaleista ikinä.
Review: Mike Oldfield – Platinum (1979)
2 tuntia sitten
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti