Pittsburgilainen duo Zombi kumartaa nimessään italo-kauhuelokuvia säestäneille bändeille. Mitään varsinaista kauhumusaa kaksikko Steve Moore ja A.E. Paterra eivät soita, vaan vertailukohtia on enemmänkin yhtyeissä Rush, Tangerine Dream ja .. no italialainen Goblin.
Yhtye on siis basso/syntikka ja rummut duo. Syntikat sijoittuvat sinne 70-80-lukujen taitteeseen, jolloin rumpukikkailut ja soundit tuovat väistämättä mieleen Rushin. Tosin musiikki on kokonaan instrumentaalia.
Eikä mistään varsinaisesta retroilustakaan ole kysymys, vaan kaksikko työstää esikuviensa materiaalia ihan omin eväin, vähän samalla tavalla kuin hivenen toisissa ympyröissä maalaileva Cloudland Canyon.
Levyn aloitusbiisi ei rehellisesti sanoen luvannut oikein mitään, mutta pelkästään toiseksi viimeinen nimibiisi ja levyn lopettava 18-minuuttinen 'Night Rythms' voittivat sydämen puolellensa. Hyvää syntikkapulssia ja bassottelua ja taitava rumpali. Tästä levystä saattaisivat jopa ammattimuusikotkin tykätä.
Review: Mike Oldfield – Platinum (1979)
2 tuntia sitten
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti