lauantai 28. elokuuta 2010

Tangerine Dream - Rubycon 1975

Tangerine Dream vilahtelee tässä blogissa vähän väliä, mutta jostain syystä olen ottanut käsittelyyn vain vähän obskuurimpia (vaikkakin erinomaisia) albumeita, kuten Zeit. Nyt tulee hyllystä kuitenkin yksi kuuluisimmista levytyksistä.

Kertauksen vuoksi vuodatan yhtyeen huonosta maineesta. Etenkin omassa lapsuudessa ja nuoruudessani bändi niputettiin usein Jarren ja kumppaneiden kanssa samaan kasaan ja itseasiassa ihan syystäkin. Olin kuullut ja lukenut huhuja (siihen aikaan ei ollut mitään nettejä), että yhtyeellä oli myös joidenkin mielestä erittäin pätevää kamaa. Sitä vain ei tullut vastaan.
Lopulta legendaarinen 'Avaruusromua' ohjelma avasi korvat eräällä Lapin matkalla, kun Jukka Mikkola soitti 'Sunrise In The Third System' nimisen kappaleen varhaiselta 'Alpha Centauri' levyltä. Tutka aktivoitui ja löysin yhtyeeltä aikamoisen kasan erittäin hyviä levyjä. Edellä mainittu kappale kuuluu siihen suhinaosastoon, jota bändi soitti ennen 1974 ilmestynyttä 'Phaedraa'.

Kyseinen levy oli vedenjakaja tuon ajan yhtyeelle. Sen mukana tulivat analogiset sekvensserit, joita yhtyeen entinen rumpali Klaus Schulze käytti myös soolotuotannossaan. Levy oli Virginin julkaisemana menestys Isossa Britanniassa ja nosti yhtyeen ihan oikeaan suosioon.

Rubyconilla bändi kiteyttää ja lunastaa ne edellisellä levyllä annetut lupaukset. Analogiset sekvensserit pulputtavat hypnoottisten teosten taustalla, mellotronin ja kitaran vähän rikkoessa pintaa. Varsinaista rumpubiittiä ei ole, mutta arpeggiot ovat todella hypnoottisia. Koska kyseessä on klassinen 'Berllinin koulukunnan' kosminen levy, on turha odottaa mitään vokaaleja tai muuta sellaista. Levy sisältää 17-minuuttiset Rubycon part I ja II. Levystä tuli aikanaan myös yhtyeen suurin menestys briteissä. Listoilla oltiin top10 pinnassa viikkotolkulla.

Löydettyäni TD:n hyvät levyt olen saanut ihme perverssion kuunnella myös niitä huonoja. 80-luvulle mentäessä yhtyeen levyjen juustokuorrutus kasvoi ja kasvoi, kunnes finnit puskivat otsasta. Mutta joillakin niistäkin on omat hetkensä.

Ei kommentteja: