Jostain syystä olen tosi allerginen George Clintonin p-funkille, mutta pidän näistä alkupään tsykedeli-souleista. Eddie Hazel tykittää ja nakittaa kitarallaan, kuin kymmenen detroitin mustaa jannua kerrallaan. Ja kyllähän tämäkin funkkaa. Räkäisemmin vain, kuin ne myöhemmät diskojen lattioille tehdyt biisit.Levy alkaa kaoottisesti saarnan ja nimimetaforan yhdistelmällä, jota jatketaan kymmenen minuutin soul-jamin verran. Kaikulaitetta käytetään yliannostukseen asti ja kaikki levyn koskettimetkin ajetaan särön läpi. Kolmannen kappaleen kohdalla siirrytään vasta hivenen skarpimpaan osastoon. Itseasiassa 'Funky Dollar Bill' on varmasti kappale, joka on vaikuttanut Red Hot Chili Peppersin koko olemassa oloon. Hikinen funk-jytä jatkuu 'I Wanna Know If It's Good to You?' mikä on kanssa saatanan kova biisi häijyn kitarariffinsä takia. Pari biisiä lisää, kaiutettua hämärää puhetta ja levy päättyy.
En ole uusintapainosten lisäbiisien suuri ystävä, mutta 'I Wanna Know If It's Good to You?'-biisin instrumentaaliversio on kiva lisä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti