Monelle (minut mukaan lukien) australialaislähtöinen, mutta päävuotensa Lontoosta käsin operoinut The Bee Gees tarkoittaa falsetissa laulettua 70-luvun lopun discoa. Eikä siinä mitään vikaa. Disco-Bee Gees on erittäin pätevää ja taiten tehtyä kamaa, kuten yhtyeen tuotanto jo sitä ennenkin.Bee Gees nimittäin oli nimittäin ns.'vanhan pierun' maineessa jo kauan sitten, sillä ennen 70-luvun lopun uudelleen tulemista bändi oli ollut listojen ja lehtien etusivulla ja aikoja sitten, sillä yhtyeen ilmestyessä kuvioihin jo vuonna 1967, arvuuteltiin onko orkesteri oikeasti jonkin tunnetumman bändin pseudonyymi.
1960-luvun lopussa Bee Gees olikin levymyynniltään ja arvostukseltaan siinä tilanteessa, että bändin niskaan soviteltiin The Beatles-yhtyeen viittaa. Kuulostaa näin jälkikäteen hurjalta, mutta yhtyeen 60-luvun levyt ovat todellakin kadotettuja (hyvin myyneitä) helmiä, jotka ovat jääneet ehkä unohduksiin kameleontin luodessa nahkansa 70-luvulla.
Tämän alustuksen tarkoituksena oli kertoa mitä tapahtui vuonna 1969. Bee Gees oli viisimiehinen yhtye, jonka lauluharmonioiden rungon muodostivat Gibbin veljekset Maurice, Barry ja isoveli Robin. Robinin lähtö yhtyeestä soolouralle vuonna 1969 oli verrattavissa viisi vuotta aiemmin tapahtuneeseen (ja itse asiassa vuonna 1968 uudistuneeseen) George Harrisonin poistumiseen hetkeksi Beatlesien riveistä. En tiedä kuiskutteliko manageri korvaan vai mitä, mutta Robin tosiaan poistui soolouralle ja jäljelle jääneet veljekset julkaisivat samaan aikaan yhden Bee Gees-levyn duona.
Robin's Reignin soolouraa alustettiin julkaisemalla 'Saved By the Bell' single, joka oli jättimenestys ympäri maailmaa, lukuunottamatta Yhdysvaltoja. Robin pääsi aloittamaan soolouransa henkselit paukkuen, mutta seuraavan sinkun kehno menestys ja soololevyn floppaus palauttivat hänet ruotuun. Seuraavalla Bee Geesin levyllä olivatkin mukana taas kaikki kolme veljestä.
Soololevy jäikin lopulta yhdeksi kadonneista pop-helmistä. Robin nimittäin osasi laulaa tutussa falsetissaan, eikä biisimateriaali ole todellakaan huonoa, tai kalpene aiempien pop-Bee Gees biisien rinnalla. Tavara tuo mieleen myös toisen emigranttiyhtyeen, brittiläiskreikkalaisen alkuperäisen Nirvanan (UK) ja sen seinille kurottelevan pop-iskelmän. Samalla mieleen tulee kaikuja eräästä toisestakin kreikkalaisesta 70-luvun pop-iskelmän laulajasta. Taustojen orkestraatioihin on nähty vaivaa, jonka kontrastina toimii puolessa levyn biiseistä nakuttanut antiikkinen ja köpö rumpukone. Hieno yhdistelmä! Hyvää ja kunnianhimoista pop-isklemää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti