Skottilaislähtöinen Simple Minds nostaa allekirjoittaneelle ensimmäiseksi varautuneen stadion/maailmanparannus/nössökasari viisarin. Tämä johtuu siitä, että Simple Minds oli myöhemmällä kahdeksankymmentäluvulla juuri tuota.Yhtye kuitenkin aloitti pitkän uransa jo 70-luvun lopussa, jolloin skottilainen punk-bändi aika pian muuttui tässä blogissa nyt kovasti viljellyn 'post-punkin' soittajaksi ja alkoi haalia koneita. Vähän samalla tavalla kuin esimerkiksi Ultravox.
Simple Mindsin kataloogista löytyykin yllättävän mielenkiintoista kamaa, joihin lukeutuu myös tämä Empires and Dance. Bändi sekoitti toki jälkipunkkiinsa niitä Neu! ja Kraftwerk vaikutteita, joita tekivät kymmenet, jollei sadat muutkin syntikat löytäneet uuden aallon miehet. Lisätään tähän vielä ne pakolliset Berliinin kauden Bowie-vaikutteet.
Levyn musiikki on minimaalista nitkutusta, eikä hullumpaa sellaista. Jim Kerriä on haukuttu köyhän miehen Bonoksi, jollainen hän kasarilla varmaan olikin. Tällä levyllä mieleen hiipii kuitenkin enemmän Echo and the Bunnymenin ja OMD:n tyyliset jylhät popparit, joilla oli musiikissaan kuitenkin mitään kumartelamaton taiteellinen kulma. Kerrin laulua säestetään ujeltavilla syntikoilla ja kitara suhisee ja särisee enemmän efektinä melodioiden tullessa bassolla ja koskettimilla.
Levy ei alkupään muiden levytysten tyyliin ollut mikään kaupallinen menestys. Tarinan mukaan Aristan ottama painos oli niin pieni, että se esti listoille nousun joka tapauksessa.. Suosiostahan bändi pääsi sitten jossain vaiheessa nauttimaan enemmänkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti