Sunn O))) on ollut täällä useaan kertaan hehkutuksen kohteena, joten otetaan myös doom/stoner/drone-metallin pioneeribändi Sleep kehiin.
Sleep's Holy Mountainia pidetään yleisesti yhtenä genren tärkeimmistä levyistä ja kyllä se toimii allekirjoittaneellekin. Alunperin Earache-levymerkille lähetetty demo innosti lafkan julkaisemaan levyn ihan sellaisenaan. Tämä sattuma on todennäköisesti syynä, miksi levy on kestänyt ajan hammasta ehkä paremmin, kuin leveämmällä pörinällä äänittäneet seuraaja-bändit.
Ilman Black Sabbathin mainitsemista ei taida voida kirjoittaa stoner-metallista. Sleepin debyytti ei varasta kuin BS:n ensimmäisen levyn tunnelman (ja muutaman riffin tietenkin). Mukaan voisi heittää vielä Blue Cheerin kaksi ensimmäistä räkä-psykedelia-metalli-prätkä levyä, jolloin sanallisesti saa oikean kuvan tästä levystä. Siis rupisilla saundeilla soitettua pörinää.
Review: Mike Oldfield – Platinum (1979)
5 tuntia sitten
2 kommenttia:
Suurenmoista musiikkia!!! Kiitokset vinkistä!!
Tässä kävi itseasiassa päinvastoin: kuuntelin Cathedralia sinun hyvän biisivinkin perusteella.
Jossain vaiheessa tuli kuitenkin tarve painaa vielä sitä kaasua (tai tässä tapauksessa käsijarrua) vielä äärimmäisempään asentoon, jolloin otin tuon Sleepin uudelleen kuunteluun. Ja taas oli pää kypsynyt tällekin paremmin.
Lähetä kommentti