Apumiehet saapuu kolmannessatoista osassaan todellisten rockin apumiesten (ja joskus naisten) eli roudareitten pariin.Pöhöttyneen tähtikultin aikana roudarien ammattikunta on saanut samanlaisen tyhmien vitsien kohteen osan, kuin basistit. Suuressa maailmassa tosin basistien tilalla ovat rumpalit, nuo fyysiset runoilijat. Me saamme koto-Suomessa nauttia naureskella sitä, että jossain soittimessa on VÄHEMMÄN KIELIÄ, kuin tilulilukitarassa. Tyhmä!
Roadarien joukko onkin kieltämättä kirjava. Itse soittajana/soittavana olen aina ihmetellyt, miksi joku haluaa pyöriä musiikkikuvioissa vain ajaen autoa ja kantaen tavaroita? Ilman mitään halua soittotaidosta tai muusta musikaalisesta toiminnasta. Tosin kyseinen roudarityyppi ei olekaan yleensä se miksaava roudari. Silti; mikä ajaa ihmisen ..ajamaan autoa ja kuuntelemaan selvinpäin urpojen känniläppää satojen kilometrien ajan?
Sitten on tietysti se toinen roudariryhmä, jonka jäsenet ovat musikaalisia, mutta heidän oma musiikkijuttu ei vielä kanna, tai sellaista ei edes vielä edes olemassa. Ymmärtämys soitintekniikasta ja kyky korjata niitä ovat myös tarvittavia taitoja. Roudarin homma on ollut hyvä kiitorata artistiselle uralle, kunhan pääsee vain eroon roudarin maineesta.. Lista muusikoista, jotka ovat jossain vaiheessa itse olleet roudareita on miltei loputon. Osa on vielä liittynyt roudaamaansa yhtyeeseen. Ex-roadarimuusikoita ovat muun muassa David Gilmour, Kris Novoselic, Jello Biafra, Noel Gallagher ja tietysti Lemmy.
Suomesta ei heti tule mieleen varsinaista 'uranousua' roudarista tähdeksi. Vanha koulukunta on enemmän sitä Raaka-Arska osastoa, nuoremmat opisto- ja ammattikorkeatason tyypit kyllä enemmän ja vähemmän muusikoita jo sellaisenaan.
Roudarit ovat historian aikana päässeet usean biisienkin kohteeksi. Motörheadin (We Are The) Roadcrew on tanakka kunnianosoitus keulamiehensä entiselle ammatille. Amerikkalainen 70-luvun lopun suuruus Jackson Browne kirjoitti 'Running on Empty'-kiertueella 'The Load-Out' roudareilleen. Pink Floydin 'Ummagumman' takakannessa on heidän soittimien ja backlinen lisäksi tämän jutun kuvituskuvan roudarit. Ranskalaisen Manu Chaon Mano Negra orkesterin levytyssopimukseen sisällytettiin myös yhtyeen roudarit.
Neil Youngin yksi koskettavimmista kappaleista 'Needle And the Damage Is Done' kertoo ystävävän ja bändin roudarin kuolemasta. Young ja kappaleen kohde jakoivat kiertueella hotellihuoneen, mikä kertoo musiikkimaailman demokraattisuudesta vielä 70-luvun alussa. Nykyään tuskin kukaan super-stara nukkuisi tai edes puhuisi perusroudarin kanssa. No, ehkä luottoroudarin kanssa, mutta nokkimisjärjestys on selvä.
Roudareitten saagassa oma lukunsa on tietysti Grateful Dead. Loppumattomalla kiertueella ollut ja ennen 80-luvun loppua aika pienellä levymyynnillä pyörinyt elämäntapaorkesteri huolehti roudareistaan hyvin ja maksoi heille miltei samaa palkkaa, kuin artisteille. Iso jengi 'oli kuin yhtä suurta perhettä' lasten kakkavaipat naruilla kuivumassa.
Suomessa roudareita on historian aikana kohdeltu kuulemma värikkäästi. Alalla on kuitenkin jo muinoin ollut persoonallisuuksia ja jaloja ammattiraatajia, jotka olivat haluttua matkaseuraa ja bändien vakikalustoa.
Toisaalta moni roudari on lähtenyt hommiin tai pysynyt niissä ihan vain rock-maailman lieveilmiöiden ja etujen takia.
"This is dedicated to a fine body of men"
- Lemmy Kilminster
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti