Moottorikaupunki Detroit tarjosi 70-luvun Yhdysvalloille ja maailmallekin vähän aikaa sitten käsiteltyjen funk- ja soul-levytysten lisäksi myös tietenkin äänekästä hard-rockkia. Vallankumouksellisimmat MC5 ja Stooges jäivät aikanaan tunnetusti ilman kaupallista menestystä, mutta Grand Funk Railroad ja Ted Nugent paukuttivat amerikkalaisten tavisten alinta yhteistä nimittäjää erittäin menestyksekkäästi.Free-For-All on Nugentin toinen soololevy. Edellisenä vuotena ilmestynyt debyytti syntyi sen jälkeen, kun Nugent lopetti Amboy Dukes-yhtyeensä ja vietti kuuluisat kolme kuukautta metsästäen jousella Coloradon erämaassa.
Tällä levyllä Nugentin jytärockin päälle laulaa kolme eri laulajaa. Herra itse nimikappaleen, alkuaikojen luottomies Derek St. Holmes muutaman ja tämän lähdettyä vetämään bändistä (palatakseen kuitenkin keikkamiehistöön) silloin vielä tuntematon laulaja nimeltä Meat Loaf loput. Laulajakavalkadia ei kyllä sinänsä huomaa, vaan levy on tasaisesti tuotettu paketti tanakkaa hard-rockkia ilman mitään sen suurempia filosofisointeja.
Äärikonservatiivinen republikaani-absolutisti Nugent kuului 70-luvulla lapsuutensa ja nuoruutensa viettäneiden amerikkalaisten perus-soundtrackkiin. Miehen lavashow oli huomiota herättävää ja se tahallisesti tai tahattomasti yhdistettynä hänen punaniskaisiin lausuntoihinsa on luonut tietynlaisen hahmon, josta joko pitää tai ei. Ainakaan Suomessa hänen sanomansa ei hirveästi ole pudonnut, sillä pari vuotta sitten aiottu konsertti peruttiin huonon lipunmyynnin takia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti