Hunter S. Thompson - Suuri hainmetsästys

Palataan pitkästä aikaa kirjallisuuden pariin.
Suuri hainmetsästys ei ole musiikkikirja, vaikka muutamassa jutussa sivutaankin 60-luvun bluegrass-festareita ja Haigh-Ashburya. Kirja on kokoelma hänen lehtikirjoituksiaan 50-luvulta 70-luvun lopulle. Lehtinä olivat muun muassa National Observer, New York Times, Playboy ja tuolloin vielä napakka nouseva ug-julkaisu Rolling Stone.

En usko, että Thompson on kenellekään tämän blogin juttuja lukemaan eksyneelle tuntematon hahmo.
Mies liitetään vahvasti 'gonzo-journalismiin' ja hänen 'Pelkoa ja inhoa Las Vegasissa' oli ensimmäinen kirja, jossa termiä myös käytettiin.
Homma on ytimessään niin, että jutun faktan ja fiktion raja hämärretään, kiinnitetään huomio toissijaisiin pikkuseikkoihin. Usein vielä itse pääaihe jätetään huomiotta. Tyylilaji on vaikea, eivätkä esimerkiksi kotimaiset yrittäjät (mm. Nalle Östermalm) pääse muuta kuin lähelle myötähäpeän tasoa.

Thompson nousi kuuluisuuteen kirjallaan 'Hells Angels', jota kirjoittaessa hän pyöri vuoden ajan Friscon enkeleiden kanssa. Homma päättyi lopulta turpakeikkaan, mutta itse kirja on napakka ja kumartelematon kuvaelma übermiehisestä prätkä-sekakäyttäjä-konnamaailmasta, mitä se tuolloin oli. Se ei kuitenkaan ole vielä varsinaista gonzoa.

Varsinainen läpimurto tapahtui sitten 'Pelkoa ja inhoa Las Vegasissa', jonka juonta en edes yritä selittää. Tai eihän siinä mitään juonta varsinaisesti edes ole. Sekoilu-Odysseia pitää sisällään älyttömyyksien lisäksi myös äärimmäisen viiltäviä ja analyyttisiä hetkiä.

Thompson pyöri aikansa vastakulttuurin, pornoteollisuuden ja politiikan liepeillä raportoiden tätä kaikkea omintakeisesti sekoittaen. Ja sekoillen. Eikä turpakeikkaa pelätty.

Suuri hainmetsästys on yli 700-sivuinen kooste hänen hapuillen alkaneista perinteisistä lehtikirjoituksistaan siirtyen hiljalleen gonzo-ilotulitukseen. Kirja on suomennettu osittain ensimmäisen kerran jo vuonna 1982, mutta tämä uusi laitos pitää sisällään kaikki alkuperäisen laitoksen tekstit.

Etelä-Amerikan reportaasi on jo mielenkiintoista settiä ja tahti kiihtyy Nixonin kampanjaa seuranneessa reportaasi-sarjassa. Se on päällisin puolin mielenkiintoista tavaraa, muttei edes Thompsonin gonzo pysty pitämään yllä mielenkiintoa neljäkymmentä vuotta vanhasta politiikasta. Hainmetsästys taas herättää gonzo-sekoilun huumeineen ja päättyy settiin Muhammed Alista.

Hunter S. Thompsonin loiston aika oli kuitenkin verrattain lyhyt ja kesti vain kymmenisen vuotta päättyen 70-luvun puolivälin jälkeen. Tuolloin sekakäyttö oli jo vienyt siihen tilaan, että ajatuksia ja selkääntaputtelijoita riitti, mutta edes kassillinen piriä ei saanut enään aikaan julkaisukelpoista tekstiä. Miehen viimeinen kirja 'Pelon valtakunta' pitää sisällään muutaman hyvän jutun, mutta liekki oli sammunut jo kauan aikaisemmin.
Thompson eli elämänsä ehtoopuolen Coloradon Aspenissa, ampuen vuonna 2005 lopulta sekakäyttöisen itsensä lastenlasten leikkiessä samaan aikaan viereisessä huoneessa.