The Idiot oli levy joka soi taustalla, kun Joy Divisionin Ian Curtis löytyi hirttäytyneenä kotoaan. Tämä sinänsä aivan toissijainen knopittelu toisen ihmisen traagisella ratkaisulla pitää sisällään kuitenkin pointin. Iggy Popin The Idiot oli albumi, joka vaikutti suuresti jälkipunkin musiikilliseen ääneen yhdessä sen tuottaja David Bowien musiikin kanssa.
Levyä voi myös pitää Iggy Popin musiikillisena nahan luontina, joka tosin ajoittui aikaan, jolloin hänen edelliset tekemisensä proto-punkin saralla olivat tapetilla. Bowien tuottama ja sävellysvastuunkin Popin kanssa jakanut levy taitaa olla miehen Berliini-trilogian neljäs albumi. Samoihin aikoihin Bowien 'Low' albumin kanssa äänitetty levy pitää soittajistossakin lähes samat naamat ja nimet.
Bowie ei ollut ensimmäistä kertaa auttamassa ihailemaansa Popia. Kuten kaikki varmasti tietävät, Ziggy-kauden Bowie väänsi namiskoita jo Stoogesin (versio II) 'Raw Power'-levylle.
Bowie oli tässä välissä jo vaihtanut tyyliä valkoiseen souliin ja funkkiin + taiderokkiin, Iggyn edelliset julkaisut olivat vielä Stoogesin baari-bootleggeja ja mies oli juuri päässyt katuojasta ylös. David tuli taas apuun ja antoi hetkeksi 'musiikillisen kameleontin' viitastaan myös vaikutteita Iggylle, joka teki ensimmäisen (ja myös viimeisimmän) taiderock-levynsä.
Dostojevskin kirjan mukaan nimetty albumi toi Popin musiikkiin mukaan kylmän elektroniset soundit jotka ilmestyivät ennen Bowien 'Low':ta. Robotti-funkin.. tai nihkeä-funkin ja China-Girl tyylisten kappaleiden täyttämä levy on tietysti aina ollut anti-bowielaisten Iggy-fanien inhokki. Levyltä ei löydy oikein mitään 'Search & Destroyn' tyylistä tavaraa, joten puristi-fanien näkökulma on tietysti ymmärrettävä ja syytökset Bowien nukkena olemisesta. The Idiot on kuitenkin pätevä levy, vaikkei yhtä iskevä, kuin seuraava (myös Bowien 'pilaama') 'Lust For Life.
Sunnuntain extra:Takuuvarma Neljä ruusua
5 tuntia sitten
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti