Royal Trux - Untitled 1992

Royal Truxista oli joskus aikaisemmin pidempikin pohdinta. Duo perustettiin 1987 Neil Hagertyn lähdettyä legendaarisesta Pussy Galore-orkesterista (Jon Spencerin yhtye) ja hän alkoi soittamaan tyttöystävänsä Jennifer Herreman kanssa omaa musiikkia. Ostin taannoin bändin edellisen 'Twin Infities'in. Levyn lähestulkoon noise ei pudonnut yhtään ja muutenkin yhtyeen tuotannosta kuulleet pätkät ovat laadultaan aika ailahtelevaa. Bändi hajosi vuonna 2001, kun Hagertyn ja Herreman parisuhdestatus muuttui.

Siinä mielessä Untitled oli mukava yllätys, ettei se ole edeltäjiensä kaltaista mökää, vaan siinä on ihan biisejä kaikkea muutakin sellaista. Levyn biisit ovat toki aika 'hällävälisen' kuuloisia, mutta tässä on juuri Royal Truxin parhaiden hetkien juttu. Avoimesti narkkaristatuksella liikkunut kaksikko tituleerasi itseään "oikeiksi kemikaalikaksosiksi" Hagertyn ollessa se oikea Keef ja Herreman ollessa se oikea Jagger. Lonksuavissa biiseissä onkin samanlaista noh, sanotaan nyt renttumaista viehätystä, kuin Stonesien heiluvissa, mutta ihmeen kaupalla pystyssä pysyvissä biiseissä. Eikä Hagertyn kitarajutut ole sieltä huonoimmasta päästä. Miehen säröpedaalin käyttö efektina on hienoa ja Herreman laulu.. no se on Herreman laulua.

Hienoa RT:ssä on myös, ettei bändin levyjä pääse inflatioimaan Spotifyssa, vaan yhtye on säilyttänyt mysteerinsä. Bändiin tutustuakseen on tähän asti pitänyt kaivella laittomia tiedostoja. Jos siis sitä ennen on kuullut, että on ollut tälläinenkin orkesteri.
Nyt yhtyeen markkinoilta kadonneista ceedeistä on otettu uusintapainoksia. Taidanpa hankkia niitä lisää hyllyyn.