Joskus tavallinen kirjastossa vierailukin voi olla ainakin musiikin kuuntelun kannalta avartava kokemus.Pari viikkoa sitten tuli vierailtua Richardinkadun kirjaston musiikkiosastolla ja jutskattua kirjastosedän kanssa suomalaisesta 70-luvun jazz- ja progekamasta.
Jutustelu venähti pitkälti yli tunnin mittaiseksi ja antoi monta hyvää täkyä genreen, jossa on julkaistu aikanaan helkutisti levyjä mutta ne eivät vinyylipainosten jälkeen ole enää nähneet päivänvaloa.
Yksi suosituksista oli Middle-Earth Bandin ainokaiseksi jäänyt levy, jota kirjastosetä piti kovasti arvossa. Levyhän on julkaistu tälläiselle kamalle kaikkein epäkiitollisimpana aikana vuonna 1980 ja siinä on jotain hyvin samanlaista synkkyyttä, kuin samana vuonna julkaistussa Sepi Kuun jälkihämyilyssä.
Itse olin vuonna 1980 viisivuotias jolle kaikki oli mahdollista ja laserpyssyn ulottuvilla. Nuorille ja nuorille aikuisille aika oli kuitenkin sen ajan laman takia harmaata ja rajoittamaton ydinsota odotti vain yhden nappulan takana. Kirjastosetä vertasikin ajan kuvaa hivenen yllättävästi Nolla nolla nolla yhtyeen menoon. The Thoughtful Bride ei ole kuitenkaan synkkää punkkia, vaan etno-jazzia.
Yhtyeen johtaja pianisti/spinetisti Arto Koskinen opiskeli musiikkia Intiassa 70-luvulla, josta hän palasi vuosikymmenen lopussa takaisin Suomeen. EMI:lle levytetyn levyn tuottivat yhdessä Koskisen kanssa parivaljakko Pedro Hietanen ja M.A. Numminen - myös entisiä hämyjä kumpainenkin. Soittajiksi levylle saatiin maan eturivin jazzareita. Puhaltimia soittaa Pekka Pöyry, Make Lievonen bassottelee ja Jukka Wasama soittaa rumpuja. Kitarassa ja tanburassa ovat Tommi Parko ja Raimo Lyly. Levytys oli yksi Pöyryn viimeisistä ennen kuin hän otti hengen itseltään elokuussa 1980.
Musiikillisesti liikutaan vakavatunnelmaisen etnon ja jazzin välimaastossa. Metallinen tanbura tuo vahvasti mieleen aikalaisen Popol Vuhin. Samat etnoskaalat ja synkeä tunnelma soivat myös tuon saksalaisen yhtyeen vuotta aiemmin levyttämällä Herzogin Nosferatu-uudelleenfilmatisoinnin soundtrackilla. Toinen mieleen hiipivä yhtye on rumpali Wasaman Piirpauke viileimmillään.
Kannen viivatussipiirroksesta vastasi myös hämyjen hämy Timo Aarniala.
Rocket-records on muutaman vuoden ajan tehnyt kunnioitettavaa selvitys ja uudelleenjulkaisutyötä näiden suomiprogen väliinputoajien ja viimeisten henkeenvetojen parissa. Mitään hirveän kannattavaa puuhaa tuo ei voi olla, joten poistakaa näitä levykauppojen hyllystä, jos harrastatte vielä vanhanaikaista fyysisten levyjen ostoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti