Kari Peitsamo ja Ankkuli nimen alla julkaistu ensimmäinen albumi pitää sisällään vain yhden 'Ankkulin' soittaman kappaleen. Loput ovat Juicen taustamiehistön säestämiä. Itse levykin tehtiin Juicen levytyksen ylimääräisellä ajalla. Jos Leskisen meriitit suomi-rockin alalla ovat noin muutenkin jokseenkin merkittävät, on tämä uuden nuoren artistin mesenointi yksi miehen hienoimpia tekoja.Peitsamo läväytti ensi-singlellään yllätys-hitin (miehen ainoa oikea sellainen). 'Kauppaopiston naiset' on edelleen kaikkien bile-bändien vakio-ohjelmistoa, jota voidaan tanssia käsilaukut tanssilattian reunalla odottaen. Eikä siinä mitään.
Mutta kyllä ne levyn parhaat biisit löytyvät aloitusbiisin jälkeen. Mistään varsinaisesta teema-albumista ei ole kyse, mutta levyn punainen lankana voi pitää sarjakuvia ahmivan mielikuvitusmaailmassa elävän rillipään omalaatuisia ajatuksia. Milloin Miss Universumista, milloin Tintistä tai Ahmed Ahneesta. Samaan aikaan totaalisen naivia ja älykästä. Lopullista Totuutta. Mies läväyttää levyn loppupuolella myös jylhän komean 'Kuolleiden kaupungin'. Eikä sekään lopulta poikkea levyn yleisestä linjasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti