Bob Marley - Punky Reggae Party 1977

Lontoosta muodostui 70-luvun lopussa toinen koti jamaikalaiselle Bob Marleylle. Osaltaan tähän vaikutti kaupungin levy-yhtiö, jolle hän levytti ja kaupungin rastayhteisö, joka majaili sankoin joukoin Marleyn Lontoon asunnossa. Yksi syy oli myös hänen vapaaehtoinen 'maanpakolaisuus' edellisvuonna Jamaikalla tapahtuneen murhayrityksen johdosta.

Lontoossa tunnetusti kuohui musiikillisesti näihin aikoihin ja Marley tavallaan innostui punkin eetoksesta, vaikkei sitä musiikillisesti sulattanut. The Clashin koveri Junior Marvinin 'Police & Thievesiestä' nosti myös kunnioitusta Marleyn silmissä, sekä antoi hänelle uskoa rastafarismin hitaasta musiikillisesta leviämisestä.

Punky Reggae Party ei sisälly millekään Marleyn pitkäsoitoista, vaan on tuttu kokoelmilta, sillä siitä julkaistiin kolme eri versiota. Tai tarkemmin neljä, koska kappale julkaistiin ensin kaksipuoleisena maxi-sinkkuna, tämän jälkeen 'Jamming'-singlen b-puolena lyhyempänä versiona ja samaisen kappaleen kaksitoistatuumaisen sinkun b-buolena. Kappaleversioiden pituudet vaihtelevat yhdeksän ja neljän+ minuutin välillä. Lyriikoissa Marley namedroppaa useita ajan punk-bändejä, kuten mainitun The Clashin, The Jamin, The Damnedin ja Dr. Feelgoodin ja sijoittaa itsensä, tai ne samaan sakkiin. Kappaleen taustoista ei vastannut täysin sama Wailers-taustamiehistö, vaan rummut soitti rockers-tyylin luonut Sly Dunbar. Tuotantovastuussa oli taas pitkästä aikaa Lee Perry, jonka kanssa alkuperäisen Wailersin yhteistyö oli katkennut hyvin viileissä merkeissä. Ainakin rummut äänitettiin legendaarisessa Joe Gibbsin studiossa, joka toimi lukemattomien reggae-levytysten kotina.