perjantai 2. tammikuuta 2009

Vuosi 2008

Just kun edellisen oppi muistamaan, niin uusi luku ilmestyi taas. Vuoden lopussa kaiken maailman mediat ja lehdet listaavat vuoden parhaita. Itse en ole mikään ihan uusimman perässä, mutta on minullekin tullut vastaan juuri tänä vuonna tehtyjä hyviä juttuja:

Vuoden 2008 levyt:

Paavoharju : Laulu laakson kukista
Paavoharju on näistä uusista 'outsider folk plaa plaa' artisteista eniten miellyttävä. Onhan tämä jeesusbändi ja niin edelleen, mutta äänimaisema on hieno ja kappaleissa on jonkinnäköinen rakennekin piipityksen ja huhuilun sijaan.

Jex Thoth : S/T
DoomStoner-bändi amerikasta. Hieno naisvokalisti ja dramaattista musaa

Fleet Foxes : S/T
Jenkkibändi, mikä on jumahtanut 70-luvun alun Beach Boysiin ja CSN&Y:hyn. Komeat melodiat ja hienoa soittoa.

Cloudland Canyon : Lie in Light
Saksakaman kierrätystä amerikkalaisittain. Tyylikäs levy ja parhaat palat esikuviltaan.

Keikka:

Ehdottomasti Joensuu 1865 Tavastialla. Olin kuullut huhuja erinomaisuudesta ja hienosti toimi. Jännite ritisi ilmassa, esitys oli Sielukas ja vanhanaikaisesti Vaarallinen.

Uudelleenjulkaisu:

Dennis Wilson : Pacific Ocean Blue
'Kadotetun' Beach Boyn kadonnut levy. Kaiken sen odotuksen arvoinen.

Muita juttuja:

Muxtapen nousu ja tuho. Tolla oli ihan helvetin kiva tehdä 'kassuja' ja jakaa/tuputtaa suosikkejaan muille.

Ranskalainen 'electro' oli kiva löytö tästä uudemmasta kamasta. Vaikka siinä maassa tehdäänkin (tai ei edes tehdä) umpipaskaa rokkia, niillä on estetiikka hallussa tollasessa minimalistisemmassa kamassa.

Ja lopuksi Last.fm HOT-TURBO-KULTA-ELVIS-TOP20-lista vuodelta 2008. Mistä luonnollisesti puuttuu vinyylikama.

Ei kommentteja: