Petri Lahtinen - Abbreviations 2014

Petri Lahtisen musiikki on vilahtanut täällä aikaisemminkin ja nyt kuuntelussa on Bandcampista löytyvä 'Abbrevations'. Suomennettuna ymmärtäisin termin 'lyhennelmänä'. Sikäli nimi ei anna ihan oikeata kuvaa, sillä kappaleet pyörivät siinä neljän minuutin molemmin puolin. Toki niitä ei jäädä rakentelemaan loputtomiin ja täyttämään liikaa. Artistin edellinen tuotos olikin aika paljon puunatumpi, eikä kosketellut ihan kaikkia reseptoreja, mutta tämä on mielenkiintoinen.

Lahtinen on käsittääkseni mukana aika monessa ja monenlaisessa jutussa, mutta kuten tästäkin äänittestä käy ilmi, niin Kitarististahan tässä on kyse. Projektin saatesanoina on, että kitarat, äänet ja vokaalit on äänitetty ja sen jälkeen jätetty editoimatta ja ladattu vain suoraan nettiin. Eli jonkinlaisesta 'dogma-kamasta' on kyse. Kansikuvassa on kaunista huurretta ikkunassa ja se kuvaa hyvin levyn/julkaisun henkeä. Jäärakeet tulevat kylmällä ikkunaan tietyllä logiikalla, mutta myös omalla rytmillään ja tietyllä tapaa ennalta arvaamattomasti.
Itse kuvailisin musiikkia metafooralla akvarellimaalauksesta; siihen maalataan kitaralla ja muilla äänillä kerros kerroksen päälle ja katsotaan miten väri lähtee leviämään paperille. Sen voi nähdä leviävän kauniisti ja hitaasti. Toisiin kohtiin voi jäädä liikaa vettä ja väriä, mutta liike ja hetken tunnelma on se mitä vangitaan. Jos johonkin kohtaan jää pieni kupru, niin sitten jää. Tärkeintä on siis matka, eikä päämäärä. Rakenne pidetään myös vesivärimaalauksen tyyliin kevyenä ja varotaan 'värittämästä tukkoon'.

Lahtisen kitaransoittoa voisi helposti kuvailla lyyriseksi ja useassa biisissä/aihiossa on pohjana melodista näppäilyä, mutta suuria melodioita ja linjoja vältellään selkeästi. Toisista kitaristeista tulee välillä vahvasti mieleen Robert Fripp, jonka ujeltavia pitkiä linjoja seurataan frippentronicksin hengessä. Yksi erityisesti tälläinen on kappale 'Magga'. 'Luoma' heruttelee taas jokaisen kitaristin unelmoiman katedraalikaiun tuoman hännän sekä värin ja eeppisen tunnelmoinnin kanssa. Äänitys on tehty niin, että pedaalin naksahdukset kuuluvat läpi, mikä lisää teoksen luonnosmaista henkeä. Hälyäänet ja pitchshiftatut mutinat ja monologit värittävät toisinaan tunnelmaa. Niminä voisi myös tiputtaa Popol Vuhin, Vangeliksen superkaiutetun luontosarjamusiikki 'L'Apocalypse des Animauxin' ja Brian Enon.

Kappaleiden kitaroinnin teknisestä gearista minulla on vain arvailuja. Maailmallahan (ja täällä Suomessakin) tätä yhden miehen kitarointia ja äänitornin kasaamista harrastetaan jonkin verran, jolloin pääosassa on looppipedaali. Attackin poisto ja sustaini taas kompressorilla, mutta niitä en tässä rupea arvailemaan. Sen tiedän, että Lahtinen on mieltynyt pedaaleihin.

Abbrevation on hyvää taustamusiikkia ja sopivan rakenteista ja rakenteetonta, että tätä on pistänyt soimaan tämän tästä. Projekti on jatkunut tämän vuoden ja jatkuu myös ensi vuoden. 'Abbrevations II' esikuvien tyyliin?

http://petrilahtinen.bandcamp.com/album/abbreviations