perjantai 13. helmikuuta 2015

Panda Bear - Panda Bear Meets The Grim Reaper 2015

Panda Bear nimellä soololevyttävä yhdysvaltalainen Noah Lennox on toinen Animal Collectiven pysyväisjäsenistä. Yhtye nautti muutama vuosi sitten yllättävää valtavirtasuosiotakin soittaen Helsingin Senaatintorin tapahtumassakin. Lennox/Panda Bear on julkaissut tämän ohella viisi soololevyä, joista tämä viimeisin ilmestyi viime kuun alussa.

Artistin ulosanti on sellaista, jota joissain piireissä nimitellään 'lumihiutalemusiikiksi' ja selkeästi valveutuneen flow-kävijän tai Pitchforkin selailijan makuun, mutta sen erikoisuutta ei sovi raavammankaan miehen kiistää. Myös miehen kappaleentekometodit ovat kunnioitettavia aikana, jolloin läppärillä tehty 'luovuus' onkin degeneroitunut hinkkaamiseksi ja kikkailuksi. Vuonna 2007 ilmestynyt 'Person Pitch' perustui Lennoxin kasaan raapimien samplejen päälle hoilottamiselle. Tätä seuranneen neljännen sooloalbumin miksasi Sonic Boom nimelläkin tunnettu Peter Kember, toinen puolisko kahdeksankymmentäluvun kulttiyhtye Spacemen 3:sta sekä Spectrum- ja E.A.R. projektien johtaja.

70-luvun dub-levyjen hengessä nimetty Panda Bear Meets The Grim Reaper äänitettiin Lennoxin kymmenen vuotta kotikaupunkina toimineessa Lissabonissa vuosien 2013-14 taitteessa. Nyt Sonic Boomin rooli oli levyllä miksauksen lisäksi toimia toisena tuottajana ja soittajana. Levy äänitettiin Lennoxin kappalerunkojen päälle ja artisti itse haluaa säveltää kappaleensa nopeasti, usein parissa tunnissa. Pohjana käytettiin myös studiossa olleita elektronisia laitteita, jolloin osa jutuista syntyi niin sanotusti vahinkojen/sattuman kautta esimerkiksi bassoresonoinnin mukaan. Suuri osa levyn kappaleiden introista on vielä Kemberin käsialaa Lennoxin arvostaessa miehen kieltämättä tarkkaa korvaa pistää frekvenssejä yhteen. Lopputulos kuulostaa erilaisten palasten oudolta yhdessäliikkumiselta (90-luvun sämpläysmusiikin hengessä), mutta samalla runsaalta ja ruokkivalta, joten yhteistyön voidaan sanoa olevan onnistunut. Lisäksi Lennoxin vetelemät vokaalit ovat parhaimmillaan oudon tarttuvia ja kerrostuksissa sitä voi surutta vertailla 70-luvun alun kokeelliseen Beach Boysiin. Biitit on taas vedelty surutta Def Jamin tyylisestä hip hop-jytinästä. Kember miksasi levyn Baleaareilla ja lisäili suhinaa vielä kotistudiossaan Rugbyssä.

Levy kuulostaa kieltämättä oudolta ja erikoiselta, mikä on helvetinmoinen saavutus vuonna 2015.

Ei kommentteja: