sunnuntai 24. tammikuuta 2010

Rockin apumiehet #5 - Sly & Robbie

Tällä kertaa otetaan apumiehissä kaksi tyyppiä kerrallaan, koska Sly & Robbien muodostamaa rytmiryhmää voi aivan hyvin käsitellä yhtenä yksikkönä tai yksilönä.

Jamaikan Kingstonissa syntyneet Lowell Dunbar (Sly) ja Robert Shakespeare aloittivat muusikonuransa varhain soittaen Jamaikan pääkaupungin klubeilla. Tosin aluksi eri paikoissa. Mitään jamaikalaista musajuttua ei tuohon aikaan vielä paikan päällä arvostettu, vaan Sly ja Robbiekin ajautuivat yhteen samojen ulkomaisten musamieltymysten takia; Staxin, Motownin, Philadelphian soulin ja kantrimusiikin(!!) takia.

Kaksikko rupesi yhteisiin hommiin aluksi legendaarisen Channel One-studion sessiomiehinä ja samantien syntyi 'rockers'-niminen reggaetyyli. Tyyliin kuului Slyn ja Robbien mekaanisen agressiivinen rytmi. Homma räjäytti niinsanotusti potin, jonka jälkeen lähes kaikki Jamaikalla julkaistu dubista roots reggaehen kopioi tätä tyyliä. Tai ei edes kopioinut, koska kaksikko soitti käytännössä lähes kaikkien suurten jamaikalais-artistien rytmiryhmänä (joiden nimiä ei jaksa edes luetella). Ja levytti tietysti omia hienoja dubejaan.

Kaksikko teki lisää rytmi- ja tyyliinnovatioitaan reggaen parissa ja Island Recordsin Chris Blackwell otti heidät omien artistiensa taustaryhmäksi. Tästä johtuen miesten soittoa oli myös Grace Jonesin, Joe Cockerin, Bob Dylanin (!!!) ynnä muiden taustalla.

Harvassa musiikkityylissä yhdellä rytmiryhmällä on ollut niin suuri merkitys tyylin evoluutiossa. Suurempi kuin valokeilassa paistatelleiden tähtien. Toisaalta kaikuihin sekä rumpujen ja basson syviin rytmeihin perustunut dub laski tulevan teknon perusteita, joissa vokalistin osa on taustalla.

Kaiken huipuksi miesten nykyiset levytyksetkin ovat tuoreen kuuloisia. Ja tämä miehiltä, jotka ovat erään arvion mukaan olleet mukana ainakin 200 000 levytyksellä. Mitähän he miettivät kun katsovat studiossa toistensa naamoja?

Ei kommentteja: