Treblinka - Ihmisyyden taideteos? 1988

Vuosia 88-89 pidetään jossain vedenjakajana, jonka jälkeen punk- ja hardcoremusiikki lipuivat "vuosikymmenen kadotukseen", jolta ei julkaisujen määrästä huolimatta löydy edellisen vuosikymmenen tyyliin pitkää värisuoraa alansa klassikoita. Ehkä tuo aika ei pimeän keskiajan tavoin ollut ihan niin "pimeä", kuin myöhemmät pergamentit tietävät kertoa.

Treblinka toimi Vaasassa vuodesta 1985 vuoteen 1988. Rumpalin vaihtuessa Vesku Jokiseen (mukaan tuli myös uusi laulaja) yhtye heitti koko vanhan biisisettinsä roskiin ja siirtyi soittamaan uuden rumpalinsa tekemiä biisejä. Lyriikat näihin teki bassoa soittanut Jari 'Jantsa' Kärkkäinen, joka perusti yhtyeen jälkeen instituutioksi muuttuneen Toinen vaihtoehto zinen. Kitaraa soitti Marko Vuorimaa ja laulajana toimi Toni Pitkäsalo. Yhtyeen levytetty ura jäi yhden EP:n mittaiseksi ja pari biisiä ilmestyi kokoelmilla yhtyeen toiminnan jo hiivuttua.

Musiikillisesti Treblinkan EP on kasarin loppua. Ei varsinaisesti metalliin kallellaan, mutta yhtyeen basso-rummut voittoisessa soinnissa on isompikin ripaus Amebixia. Ihan Killing Joken tyylistä post-punkkia se ei ole, vaan sisältää myös kaahausta. Raskaat riffittelyt ovat vähän käppäisiä ja 'Kape' Pitkäsalo karjuu vokaalit kuin viimeistä päivää. Kaaoksen Nukke EP:n bassohyökkäyksen mieleentuova avausbiisi "Varis" jyrää ja seuraava "Kulutuksen raja" koskettimine tuo vahvan tuulahduksen sitä Amebixia ja post-punkkausta. Hyvä EP, vaikka parissa kohtaa alkaa varttitunnin kestossa turnausväsymys/paasaus vähän puuduttamaan.

Jokisen kiinnostus kohdistui 1988 kevyempään ja rallattelevampaan suuntaan lähteneeseen Klamydia-orkesteriin, johon lähtivät myös Treblinkan Vuorimaa ja Pitkäsalo, näistä jälkimmäinen keskittyessä nyt huudon/laulun sijasta rumpujen soittoon. Kärkkäinen perusti aiemmin mainitun zinen (hän kuuleman mukaan puolusti lehden sivuilla pitkämielisesti entistä bändikaveriaan ja skenen silmissä arveluttavaan suuntaan ajautunutta Jokista) ja liittyi basistiksi Jugglin Jugularseihin, joiden kanssa kierteli Suomen lisäksi ympäri Euroopan squatteja, kunnes sai vuonna 2006 aivoverenvuodon ja halvaantui pyörätuoliin. Kuntoutuksesta huolimatta Kärkkäisen henkinen- ja fyysinen kunto heikkenivät ja hän löytyi tuoleineen hukkuneen toukokuussa 2008.