Lainasin tänään Richardinkadun kirjastosta Steve Blushin mainion kuvateoksen 'American Hairmetal'. Näyttävä vuonna 2006 julkaistu teos kertoo vähän myös tukkametallin taustoistakin, mutta eihän siitä kovinkaan paljoa läppää riitä.80-luvun hedonista elämää. Sporttiset, testoa pursuavat, mutta samalla naisellisen näköiset jätkät veivät kaikki mimmit. Spandeksit, jättitukat, peiliaurinkolasit, bailaaminen, bändärit ja pornotähdet tyttöystävinä olivat jutun juju. Ei mikään artistinen tuska, politiikka, maailmanparantaminen tai reaganin-ajan arvostelu. Tai edes hyvä musiikki.
Kirjan kannessa poseeraa itseoikeutetusti Nitro; kitaristi Michael Angelo Batio nelikaulainen kitara kaulassa, blondattu laulaja Jim Gilette puoli metriä korkean kampauksen kanssa ja basisti TJ Racer vielä suuremman mustan hiuspöhön kanssa. Ilman paitaa henkseleissä ja spandekseissa.
Kyllä aikaansa paskastakin musasta jauhamiseen voi tuhlata. Eli tässä Nitrosta;
Alunperin Jim Giletten (mikä taiteilijanimi..) soololevyä varten kasattu Nitro sai miehistöönsä vielä Vinnie Vincent Invasionin rumpalin Bobby Rockin (voi jumalauta näitä nimiä!). Yhtye levytti ensimmäisen ja toiseksi viimeisen levynsä O.F.R:n (Out-Fucking-Rageous). Levyn tuotannosta vastasi bändin ultimaattinen kitara-onanoija Batio. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että jokaisessa biisissä on miltei identtinen nopea nakitussoolo. Itse biisit ovat muuten tyylilajinsa mukaisesti aika simppleitä. Bailaamista vartenhan tätä musaa tehtiin, eikä minkään progeilun takia. Kitaristin nyt vain on nakitettava soolo 160bpm:n tahtia.
O.F.R ei siis missään mielessä ole hyvä levy. Päinvastoin; Giletten ääni on yksi genren karmeimmista, vaikka näitä heikkolahjaisia laulajia sentään piisasi. Bation autistinen nakitus on myös pöyristyttävää. Biisitkin ovat tusinakakkaa. Tällä levyllä kiteytyy amerikkalaisen pilluhevin viimeinen korahdus hetki ennen sen kuolemaa. Ja tälläisenään se ei ole onneksi palannut. Silti levyllä on tyrmistyttävine mauttomuuksineen jotain outoa viihdearvoa.
Knoppitietona tuo Bation nelikaulainen kitara varastettiin heti O.F.R-kiertueen toisen keikan jälkeen El Pasossa.
Vuonna 2004 eräs Bation fani saapui tämän konserttiin ja kaivoi kitaralaukusta esiin kaksi neljästä kitarasta. Kaksi puuttuvaa on todennäköisesti vielä kääpiökuninkaiden hallussa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti