ALKU-yhtyeen mysteerinen kasetti on julkaistu Ikuisuus-lafkan alla. Tähän tarkastettavat faktat sitten loppuvatkin saaden homman tuntumaan 'mysteeribändiltä'. Jäsenistön henkilöllisyyksiä saatan kuitenkin arvailla. Äänitteellä soi todennäköisesti ihka aidon nauhakaiun läpi sähkökitara ja tunnen yhden henkilön, joka omistaa kyseisen laitteen ja myös pitää tällaisesta musiikista.
Otetaan kuvitteellinen Aikakone ja jumitetaan sen viisari on vuosien 1971-74 välille. Jos on mahdollista, että laitteeseen pystyy syöttämään kordinaatteja, sijoitetaan ne joko jaetun Berliinin länsivyöhykkeelle, tai Forstin maatilalle, jossa syntyi muun muassa Harmonian 'Musik von Harmonia' ja sen kakkosbiisi 'Sehr Kosmische'.
Musiikki on muodotonta aaltoilua berliinin koulukunnan hengessä. Siinä on peräkkäisiä säveliä muttei varsinaisia melodioita, ainakaan siinä mielessä, kuin ne tavallisesti ymmärretään. Musiikki on verkkaista ja kaikkea koristaa heiluva ja värittävä kaiku, jonka siis oletan olevan aito nauhakaiku. Osaa kappaleiden raidoista ajetaan vielä phaserin läpi, joten lopputulos on kauniisti aaltoilevaa suhinaa. Oman lisänsä tuo vielä julkaisun kasettimuoto, joka venyttelee vielä hivenen aikaa ja paikkaa. Äänimaisema on aika uskollisesti lähellä 'Ralf & Florianin' aikaista Kraftwerkkia, aiemmin mainittua Harmoniaa, tai sen Cluster-kaksikon lämmintä, mutta elektronista soundia. Ehkä myös alkuaikojen Ash Ra Tempel ambienteimmillaan. Instrumentointi on pienimuotoista ja hommassa luotetaan oikeaoppisesti nauhakaiun luomiin harmonioihin ja niiden kohtaamiseen phaserin nousun tai laskun kanssa sekä näiden tilan täyttöön. Välillä tremolo papattaa kitaran tai urut oikealle taajuudelle ja välillä kitaraa soitettaan Gilmour-tyyliin slidellä viuluääniä tehden.
Onko ALKU puhdasta retroilua tai vanhan toistoa on sinänsä toissijaista. Homma tiivistää kosmisemman osaston suhinan aika hienosti JA samalla tuo muutaman uuden biisin joita et ole kuullut, mutta jotka OLISI VOITU tehdä silloin 'kulta-aikana'. Homman muodottomuus toimii hyvin sijoittaen sen inspiroivan taustamusan (mutta mielenkiintoisen sellaisen) lokeroon. Eli hyvä paketti hyvää suhinaa, jota on tullut kuunneltua aika kiinteästi nyt viikon verran.
Year by Year: Best Albums of 1970 – 11-22
19 tuntia sitten
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti