lauantai 15. tammikuuta 2011

Järjestätkö mp3:sesi aakkosten, aikakauden vai tyylin mukaan?

Vai ovatko ämppärit jo passe´ ja verkkotiedostot In?

Kävin eilen Apple-Storessa (sellainen Helsingissä oleva applen myymälä) kysymässä hajonneen iPod Shufflen telakan tilalle uutta. Keskeytin tiskin takana olevien jätkien surffauksen ja toinen alentui kommentoimaan kysymykseeni; "Ei meillä mitään sellasia ole. Tilaa Applen verkkokaupasta. Ehkä jossain Stockkalla voi olla."

Setä elää näköjään vielä kivijalkakauppa-aikaa.
Business-mallin mukaan minun olisi pitänyt ostaa hyllystä uusi Shuffle TAI päivittää uudempaan seksikkääseen malliin. Tai tehdä mieluiten sama verkossa.
Siis mitä vittua? Pari vuotta sitten jotkut lätisivät jostain kestävästä kehityksestä. Siihen kuuluu ymmärtääkseni myös kestävät tuotteet, joihin saa varaosia. Aiheesta paska-blogeissaan jauhaneet fiksi-pyörällä ajavat nuoret kaupunkilaiset myös loivat Applesta sen hottiksen tuotemerkin, jona se nyt tunnetaan. Kakkaa sanon minä. Eikä varmaankaan tarvitse muistuttaa millaisissa oloissa kusipään maineessa olevan Steve Jobbsin i-tuotteita väännetään Kiinassa.

Kostin tämän tänään itselleni ostamalla kryptisiä vinyylijulkaisuja:
Yatha Sidhra - A Mass Meditation ja Meic Stevens - Outlander.

Kuunnelkaa te iPhone appseillanne Spotifyta, minä siirryn pian savikiekkokaudelle!

Kansainvälinen levy-yhtiö Warner käytti Finnlevyjen arkiston omistusoikeuttaan uudelleenjulkaisemalla Vesa-Matti Loirin legendaarisessa maineessa olevan 4+20 levyn. Tapahtumasta oli juttu oikein Helsingin sanomien Nyt-liitteessä. Tästä johtuen levyn todennäköisesti parissa sadassa kappaleessa ollut vinyylipainos myytiin heti loppuun. Suomesta siis löytyy ainakin pari sataa jannua, jotka ovat valmiina ostamaan uuden vinyylilevyn.

Itse levy on harvinaisuutensa takia kasvanut maineeltaan lähes myyttisiin mittasuhteisiin. Kaverin kotoa tämä löytyi jo aikanaan, joten sikäli tuttu levy. Todettakoon, että Loiri ja sen ajan edistykselliset jazz-rock hemmot äänittivät levyn savuisissa öisissä sessioissa. Voittaa Loirin version Varpusesta jouluaamuna.

10 kommenttia:

dzei kirjoitti...

Hah! Asiallista asiaa. Ja tuo palvelu HKI:n kivijalkakaupoissa on just tommosta.

Löytyy muuten Spotifysta tuo 4+20. Laitankin soimaan ja ajan viikset samalla.

Rolf Jacksen kirjoitti...

Juu niin löytyy. Sen takia on tavallaan sydäntä lämmittävää, että jengi tosiaan osti levyn fyysisen version loppuun.

Piparnakkeli kirjoitti...

Mahdoitko nyt tarkoittaa sitä Mannerheimintiellä olevaa puljua? Tänäänkin kävelin ohi, ja joltain näyteikkunaltahan se enemmän näyttää kuin miltään muulta. Mainittakoon, että ohi kävellessäni kädessäni oli kassi, jonka sisältö koostui juurikin vinyylilevyistä. Tuo Loirin levy on alkanut viime aikoina kiinnostamaan kummasti, mutta en ole noiden 200 ihmisen joukossa. En tosin edes tiennyt koko uusintajulkaisustakaan mitään, mutta hyvä että edes Spotifysta löytyy.

Vastatakseni otsikkoosi; Bändit aakkosittain, albumit kronologisesti.

Tarkkailija K kirjoitti...

Vastaus kysymykseen. Ensin alkukirjain Esim A;sen alla bändit (siis tietysti aakkosittain, tuon aakkosen alla); sitten levyt kronologisesti.

Kun noita on aika paljon niin bändien heittäminen alkukirjaimen sisään helpottaa selaamista.

Ja The-alkuiset bändit tyyliin Beatles, The. Ei aina tarvitse muistella että onko nimessä etuliitettä vai ei.

Ja Loirihan on muuten helvetin kova sälli.

mtarvainen kirjoitti...

Loirin Skarabee on ainakin aika irvokasta settiä. Tuo 4+20 on mennyt totaalisen ohi.

Saitko muuten hakemaasi varaosaa hoidettua mistään?

Rolf Jacksen kirjoitti...

Kysymykseen liittyy muuten tavallaan kompa!
High Fidelity elokuvassahan on pitkä myötähäpeää aiheuttava (ja samalla omaa itseään koskettava) pohdinta levyjen järjestelystä.

Ämppärien järjestelystähän ei saa samanlaista fetististä mielihyvää (vaikka iTunesissa siihen itsekin syyllistyn!) kuin cd:tten. Saati sitten isojen vinyylilejyjen!

Rolf Jacksen kirjoitti...

@mtarvainen

En vielä. Pitää käydä vielä Stockkalla. Applen verkkokaupassa telakka oli muistaakseni 30 euroa. Uusi iPod Shuffle maksaa kuusikymppiä..

Apple ei todellakaan ole 'Built to Last'. Esim läppärissä näyttävyys ja kapeus saavat tämän helottamaan kuin saunan kiukaan ja se näkyy koneen suorituskyvyssä. Ahdasta on sisällä.

mtarvainen kirjoitti...

Vahva komppaus Applen huonolle laadulle ja ryöstöhinnoille. Kestämätön yhdistelmä pitkässä juoksussa...

Jalmari Helle kirjoitti...

Hyvää juttua! 4+20:sta on tilaus sisällä, toivottavasti olen seuraavien 200:n joukossa. Ennustan, että parin helmikuussa ulos tulevan Love-LP:n kanssa käy ihan samalla lailla. Ihme homma, että otetaan noin pieniä painoksia oikeasti potentiaalisista levyistä. Jotain Roadrunneriakin saisi pienillä markkinointiponnistuksilla kevyesti kaupaksi 5.000 kpl lisää, ja ihmiset saataisiin samalla ostamaan Anttilasta vielä se 59 egeä maksava peruslevari. Että voisivat kuunnellakin sitä levyä :) Mp3:t katoavat bittiavaruuteen kulloisenkin kovalevyn ja soittimen hajoamisen myötä. The-alkuisten bändien ja tyylilajien kanssa ollaan aina totaalisesti kuutamolla. Niin se vaan on, että vinyyli pysyy.

Petri Lahtinen kirjoitti...

Jumalauta Rolf! Nauroin ääneen tätä lukiessa. Keep up the good writing!!! :-)