Yhtye sijoittuu maantieteeltään vähemmän yllättäen Mäntyharjun kuntaan. Kyseinen paikka taitaa nykyisin olla tunnetuin siitä, että se on yksi maamme suosituimmista mökkikunnista.
70-80-luvun taitteessa kesäasutus ei paljon painanut, vaan toimeentulo ja tulevaisuus olivat maanviljelyksessä ja harrastetoiminta 4H-kerhossa. Sattuman oikusta Mäntyharjulta kuitenkin ponnisti hetkeksi asukaslukuun ja sijaintiin nähden kohtuullisen viriili punk-skene, johon kuului useita zinejä ja sellaiset yhtyeet kuten Stalin ja tästä muodostunut Nukketeatteri.
Kumpaisesta bändistä ja niiden uusintajulkaisuista on kirjoitettu aiemmin tässä blogissa. Nukketeatterin 'Tervetuloa helvettiin' on omasta mielestäni suomi-HC:n 'kakkosdivarin' julkaisuista ihan sieltä kärkipäästä.
Kyseisten yhtyeiden edeltäjiin kuuluivat taas sellaiset orkesterit, kuin Hysteria, Reaktio ja TV3. Selvää on, että näin pienellä paikkakunnalla yhtyeiden jäsenistöt soittelivat ristiin samoissa bändeissä ja niiden jatkumoissa. Näistä Hysteria teki treenikämppänauhoituksen vuonna 1979 ja lähetteli sitä eri levy-yhtiöille. Ilman sopimusta. Puolan lakot kuului tähän samaan bändien jatkumoon, eikä myöskään julkaissut silloin 80-luvun alussa olemassa olonsa aikana mitään julkista äänitettä.
Tässä suhteessa Puolan lakkojen Mäntyharju EP on hauska poikkeus näistä muista uudelleen lämmittelyistä; levy koostuu Hysterian, Stalinin ja TV3:en julkaisematta jääneistä biiseistä, jotka on kaivettu vuosien 1978-80 väliltä. Eli levytetään ne biisit, mitkä jäivät silloin aikanaan levyttämättä.
Apuna on käytetty vanhoja treenisnauhoituksia. Tällöin huonotasoisen äänitteen kohdalla, jos sanoista ei ole saanut selvää, ne on täytynyt tehdä uudelleen. Tai no, bookletin mukaan yhtä biisiä lukuunottamatta kaikkiin on tehty uusia lyriikoita, mikä on ihan ymmärrettävää. Harva viisikymppinen allekirjoittaa sanasta sanaan yli kolmekymmentä vuotta aikaisemman teinibändin sanoitukset.
Mäntyharju EP on asianmukaisesti seiskatuumainen, jolla on kolme biisiä puolellansa. Biisit ovat aika lyhyitä ja hyvä niin. Homma tulee kyllä kerrottua. Kappaleet menevät varmaan aika samalla tavalla, kuin alkuperäisillä nauhoilla, mutta välissä on kulunut tietenkin yli kolmekymmentä vuotta elämää ja soittoa. Tämä ei voi olla vaikuttamatta ulosantiin. Mutta mistään himmailusta ei ole kuitenkaan kyse, vaan sedät kuulostavat olevan edelleen tosissaan. Soitto on kuitenkin todennäköisesti parempaa ja tarkempaa, kuin silloin alkuperäisvuosina.
EP on äänitetty huolellisesti ja kuulostaa.. sellaiselta kuin nämä nykyään nyt kuulostavat. Olisi tietenkin ollut mielenkiintoista kuulla nämä äänitettynä jo silloin ajallaan. Tämä syystä, että omaan korvaani yksi wanhan punkin viehätyksestä ovat ne vähän käppäiset soundit, joita kylien ja kaupunkien humppa-studioilla punkbändeillekin tehtiin. Joku tietysti on sitä mieltä, että pilattiin niillä soundeilla. Mutta näillä mennään ja yhtye on varmasti halunnut nämä tykit kunnon äänet levylleen.
Puolan lakot vuosimallia 2013 on ehtaa punkkia ja musiikillisesti sen voinee sijoittaa johonkin sinne streetpunkin läheisyyteen. Koska biisit ovat vanhoja, niin homma kuulostaa siltä, että välistä on skipattu 30 vuotta tämänkin tyylilajin evoluutiota ja siitä muodostuneita kiemuroita. Nakit ja muusi soittoa ja sillä mennään, eikä koreilla.
Laulaja Jape muuten kuulostaa ulosanniltaan yllättävän paljon nykyisen Laman Epeltä. Tämä voinee olla yksi syy siihen vahvaan streetpunk mielleyhtymään. Biisit ovat ookoo kamaa, mutta levyn kakkospuoli iskee paremmin. 'Järvinen', 'Paska jätkä' ja levyn päättävä hyvä 'ihmissuhdebiisi' 'Tee se nyt' ovat ehkä iskevämpää tavaraa, kuin ykkösposki, vaikkei siinäkään mitään vikaa ole.
Yhtyeeltä on kaiketi tullut toinenkin julkaisu ja se toimii aktiivisesti. Eli ei muuta, kuin peukut ylös tällaiselle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti