Max Romeo - Open the Iron Gate 1973-1977 1999

Levyhyllyn plärääminen tuottaa toisinaan löytöjä.. Tämä levy on uinunut siellä ainakin viisi vuotta - kuuntelemattomana. Ostin tämän joskus entisen asuinpaikan lähellä olleelta pihakirppikseltä. Vinyylejä oli kaupan törkeän halpaan hintaan ja tämäkin tarttui jostain syystä mukaan. Syytä en edes ymmärrä, sillä aikaisempi kokemus Max Romeon musiikista ei ole ollut mitenkään innostunutta laatua.

Max Romeo syntyi Jamaikalla vuona 1947 ja työskenteli nuoruudessaan kotikylänsä lähellä sokeriruokopelloilla, kunnes voitti 18-vuotiaana kykykilpailun ja muutti pääkaupunki Kingstoniin. Vuonna 1968 hänen härski levytys 'Wet Dream' nousi listasuosikiksi Jamaikalla, sekä sensuurista ja soittokiellosta huolimatta myös Isossa Britanniassa. Romeo teki maahan kiertueen, mutta palasi takaisin Jamaikalle, jossa hänen levytyksillään oli yhteistyökumppanina sellainen herra, kuin Lee Perry. Tätä kautta olenkin tutustunut Romeon ääneen, enkä pitänyt hirveästi siitä.

Tähän nähden olikin yllättävää, miten pätevää kamaa tämä vuosien 73-77 äänityksiä sisältänyt levytys on. Max Romeo luetaan varmaan siihen roots-reggae osastoon ja miehen aiemmissa tuotoksissa oli käsittääkseni tämä osasto vielä vahvemminkin esillä. Kaikki kokoelman biisit ovat Romeon käsialaa ja tuottamia. Äänittäjinä on muun muassa Bunny Lee ja tietenkin Lee Perry. Levyltä puuttuvat miehen ilmeisimmät ja kuluneimmat kappaleet, joten sellaisenaan piristävä poikkeus. Etenkin kun hyviä biisejä riittää tuplalevylliseen. Tosin tämä vinyylikokoelma on hivenen lyhyempää sorttia; jokaisella poskella on kolme biisiä ja puolen kesto vähän päälle kymmenen minuuttia. Elikkäs olettaisin tämän suunnatun niin sanottuun dj-käyttöön.

Levyn taustaorkesterina toimii soittajia, jotka luetaan varmaan muissa yhteyksissä Upsettersiksi. Eli Barrettin veljekset, Earl 'Chinna' Smith ja niin edelleen. Lienee sanomattakin selvää, että musisointi on asianmukaista. Suoraan sanottuna tämä on pitkästä aikaa parhaita roots-reggae-levyjä, mitä on tullut kuunneltua. Kunnon mustaa taikuutta ja ennenkaikkea Romeon hyviä biisejä. Ehkä tässä tosiaan tarttee vertyä ja ottaa joku päivä kuunteluun miehen parhaimmaksi sanottu albumi; samoihin aikoihin tehty 'War in Babylon'.

Se suurin suosio on kaikesta huolimatta kartellut Max Romeota. Hän muutti vuonna 1978 Yhdysvaltoihin ja on ollut mukana teatterihommissa, sekä lauloi taustoja muun muassa Rolling Stonesien 'Emotional Rescue' levyllä. Keith Richards soitti Romeon myöhemmällä soololevyllä, mutta mitään mega-staraa miehestä ei tullut.