torstai 14. lokakuuta 2010

Hawkwind - Electric Teepee 1992

Tutkimusmatka 70-luvun jälkeiseen Hawkwindiin jatkuu tällä vuonna 92 julkaistulla levyllä. Joku 90-luvun alun Soundin levyarvostelija sanoi aikoinaan Hawkwindistä, että jos yhtye junnaa ja hioo sitä ainoaa juttuaan kaksikymmentä vuotta, niin pakkohan sen on parantua. No, se oli tietysti vain heitto ja kuuleman mukaan tätä levyä edeltäneet tekeleet ovat olleet aika puolivillaisia.

Mutta Electric Teepee kyllä tavallaan lunastaa yllä olevassa kappaleessa esitetyn väitteen. Se on ihan ehtaa Hawkwindin ydintä; yksinkertaista, monotonista ja junnaavaa musiikkia jota maustetaan avaruussyntikkakuorrutuksin. Ihan niinkuin vuonna 1972. Koneet ja tuotanto ovat tottakai enemmän 90-lukua, mutta ei estä yhtyettä olemasta muualla, kuin omassa ulottuvuudessaan.
Edellinen lause selkokielellä: se ei kuulosta juurikaan ysäri-levyltä ysäri-syntikoin. Yksi syy saattaa olla Dave Brockin käsittelemä EMS Synthi, jonka ajattomia ulvahduksia kuullaan tälläkin levyllä.

Hawkwind nautti jonkinlaista uutta kulttisuosiota 90-luvulla techno ja trance-piireissä. Siinä nosteessa tämäkin levy on tehty. Kolmimiehiseksi kutistunut yhtye käytti siis levyllä myös sekvenssereitä ja muita aikansa laitteita. Ei kuulosta pahalta. Itseasiassa levyn elektroniset biisit ovat parempia, kuin pseudo-metalli.

Levy nousi viikoksi Brittilistan sijalle 58 ja katosi sen jälkeen. En ole varma, onko tuo yhtyeen viimeinen listasijoitus tähän päivään asti. Kulttisuosio ei ole realisoitunut suuren yleisön suosioksi. Tosin avaruudesta ja haposta laulava yhtye ei myöskään itse ole siirtynyt 'Oi niitä aikoja' tyyliseen nostalgisointiin.

2 kommenttia:

Motörwind kirjoitti...

Kappas vaan, otit käsittelyysi myös uudempaa Hawkwindiä!

Mielestäni Electric Tepee ei ole maineestaan huolimatta niin hyvä levy. 80-luvun lopulta "Xenon Codex" ja uutukainen "Blood of the Earth" pesevät 'Tepeen mennen tullen.

Ps. Kiitos muinaisesta suosituksestasi tutustua Wigwamiin popimman materiaalin kautta - viitoittamaasi tietä myöten löysin progressiivisen rockin riemun!

Rolf Jacksen kirjoitti...

Pitänee tutustua Xenon Codexiin.

Proge on mainettaan parempaa musaa.. usein!